Eurojärjestelmän voitot ja tappiot
Päivitetty 19.5.2023 (julkaistu alun perin 16.2.2017)
Euroopan keskuspankki ei ole tavallinen pankki. Se laatii joka vuodelta tilinpäätöksen ja tuloslaskelman siinä missä liikepankitkin, mutta tavoitteena ei ole tuottaa voittoa. EKP:n tehtävänä on pitää hintataso vakaana euroalueella, ja tarvittavista toimista syntyy voittoja tai tappioita.
Sama pätee euroalueen maiden kansallisiin keskuspankkeihin, jotka muodostavat EKP:n kanssa eurojärjestelmän. Voitot ja tappiot ovat tietenkin hyvin tärkeitä myös eurojärjestelmän keskuspankeille. Seuraavassa kerrotaan, mistä niitä syntyy.
Mistä keskuspankeille syntyy voittoja ja tappioita?
Voitot ja tappiot kertovat, ovatko tuotot ja kulut tasapainossa. Jos tuottoja on enemmän kuin kuluja, syntyy voittoa. Jos kuluja on enemmän, syntyy tappiota. Vuoden aikana syntyneiden tuottojen ja kulujen perusteella laaditaan tilinpäätös. Samalla tavalla voit itsekin pitää kirjaa tuloistasi ja menoistasi, jotta saat käsityksen oman kotitaloutesi taloudellisesta tilanteesta. Niin yrityksetkin tekevät.
Keskuspankkien operaatiot ovat hyvin erilaisia kuin yritysten. Esimerkiksi leipomot saavat tuottoa myymistään leivistä, ja niille syntyy kuluja maksamistaan jauhoista ja energiasta. Keskuspankit toimivat pääasiallisesti pankkijärjestelmän välityksellä.
Mistä eurojärjestelmälle syntyy tuottoja?
Eurosetelien valmistaminen on edullista verrattuna niiden todelliseen arvoon. Niitä voi nostaa pankeista ja pankkiautomaateista. Pankit "ostavat" euroseteleitä eurojärjestelmältä rahoitusvaroilla, joista syntyy eurojärjestelmälle tuottoa eli ns. seigniorage-tuloa.
Mitä on seigniorage-tulo?Keskuspankit saavat tuottoja myös koroista, joita liikepankit maksavat ottaessaan niiltä lainaa.
EKP:llä ja muilla euroalueen keskuspankeilla on myös omistuksessaan esimerkiksi valtioiden joukkolainoja. Eurojärjestelmä osti niitä paljon tukeakseen taloutta, kun korot olivat hyvin matalat tai jopa nollassa. Tavoitteenamme oli estää inflaation pysyminen liian kauan liian hitaana. Ostetuista joukkolainoista voi syntyä tuottoja.
Lisäksi keskuspankeilla on monenlaisia sijoituksia ja myös muiden maiden valuuttoja. Niistäkin voi kertyä tuottoa.
Mistä eurojärjestelmälle koituu kuluja?
Liikepankit tallettavat rahaa eurojärjestelmän keskuspankkeihin, ja kun keskuspankit maksavat talletuksille korkoa, niille aiheutuu korkokuluja. Nämä kulut voivat kasvaa, jos rahapolitiikassa nostetaan korkoja.
Miksi keskuspankeilla on nyt enemmän kuluja kuin tuottoja?
Kun inflaatio kiihtyi, jouduimme tekemään nopeasti suuria koronnostoja. Sen vuoksi korot ovat nousseet rahoitusmarkkinoilla ja lainan ottaminen on aiempaa kalliimpaa. Korkojen noustessa säästäminen muuttuu kannattavammaksi ja lainan ottamista joutuu harkitsemaan tarkemmin. Talous ei pääse ylikuumenemaan, kun kulutus vaimenee ja inflaatio hidastuu.
Korkojen noustessa myös eurojärjestelmän korkokulut ovat kasvaneet tuntuvasti ja nopeaan tahtiin, sillä liikepankkien tekemille talletuksille pitää nyt maksaa aiempaa enemmän korkoa.
Joukkolainoille ja muille sijoituksille ei saada kuitenkaan aiempaa parempaa tuottoa, sillä monet niistä ovat ajalta, jolloin korot olivat matalat, eivätkä niiden korot muutu. Niillä on usein pitkä takaisinmaksuaika, eli esimerkiksi valtioiden kymmenen vuoden joukkolainoihin sijoitetut rahat saadaan takaisin kymmenen vuoden kuluessa.
Joukkolainojen ostaminen oli silti oikea ratkaisu, sillä se palveli eurojärjestelmän tavoitetta. Inflaatio oli liian hidasta, ja se haluttiin palauttaa kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi. Ostojen avulla saatiin korot laskemaan rahoitusmarkkinoilla.
Omaisuuserien osto-ohjelmien vaikutusOstojen myötä rahoitusmarkkinoilla ei tarvinnut kantaa huolta korkojen noususta, sillä riski siirtyi keskuspankeille.
Inflaation kiihdyttyä keskuspankit eri puolilla maailmaa nostavat korkoja jarruttaakseen hintakehitystä. Eurojärjestelmän keskuspankkien kulut kasvavat nopeammin kuin tuotot. Voittoa tulee yhä vähemmän, ja toiminta voi muuttua tappiolliseksi.
Miten eurojärjestelmä selviytyy tappioista?
Tappiot pyritään kattamaan aiemmilta vuosilta kertyneillä voitoilla. EKP:lle ja muille euroalueen keskuspankeille kertyi noin 300 miljardin euron voitot vuosina 2012–2021.
Rahapolitiikka oli tuolloin voitollista. Talletuskorko oli negatiivinen, eli liikepankit joutuivat maksamaan saadakseen laittaa rahaa talteen keskuspankkeihin. Sijoitukset tuottivat voittoa.
Keskuspankit ovat luonnostaan varovaisia taloudenpitäjiä, joten aiempina vuosina on laitettu paljon rahaa sivuun vastaisen varalle esimerkiksi varauksiin. Sijoitusten arvo pyritään arvioimaan realistisesti ennen kuin se kirjataan taseeseen, eli tappioihin on osattu varautua.
Jos EKP:n riskivaraukset eivät riitä kattamaan tappioita, euroalueen maiden keskuspankit voivat kattaa jäljelle jäävät tappiot rahapoliittisista operaatioista saamillaan tuotoilla. EKP:n tilinpäätös saa kuitenkin olla myös tappiollinen – tappiot voidaan kattaa myöhempinä vuosina.
Voittojen ja tappioiden jakamista eurojärjestelmässä on käsitelty esimerkiksi Occasional Paper ‑julkaisusarjassa.
EKP ei ehdoin tahdoin tee tappiota
Keskuspankit eivät ole voittoa tavoittelevia yrityksiä. Niiden toiminta voi olla tehokasta, vaikka ne menettäisivät rahaa. Ne pyrkivät kuitenkin olemaan taloudellisesti riippumattomia, ja siksi niillä pitää olla pääomaa.
Vähitellen joukkolainoista ja muista sijoituksista alkaa taas kertyä tuottoja, liikepankit joutuvat maksamaan saamilleen lainoille yhä enemmän korkoa, ja keskuspankkien tappiot pienenevät.
Eurojärjestelmän odotetaan tuottavan taas voittoa keskipitkällä aikavälillä.
Mitä keskuspankit tekevät voitoillaan?
Jos eurojärjestelmän toiminnasta syntyy voittoja, osa varoista laitetaan yleensä sivuun, jotta niillä voidaan tarvittaessa kattaa myöhempiä tappioita. Loput jaetaan euroalueen maiden keskuspankkien eli EKP:n osakkeenomistajien kesken.
Myös euroalueen maiden keskuspankit voivat laittaa osan voitoista sivuun pahan päivän varalle, mutta suurin osa varoista annetaan yleensä valtiolle, joka käyttää ne yhteiseksi hyväksi.