LEHDISTÖTILAISUUS

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos

Frankfurt am Main, 14.9.2023

Hyvää iltapäivää. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi lehdistötilaisuuteemme.

Inflaatio hidastuu edelleen, mutta sen odotetaan yhä pysyvän liian pitkään liian nopeana. Pyrimme määrätietoisesti varmistamaan, ettei inflaatiovauhdin palautuminen kahden prosentin tavoitteemme mukaiseksi jää liian kauas tulevaisuuteen. Jotta tavoite saavutettaisiin nopeammin, EKP:n neuvosto päätti tämänpäiväisessä kokouksessaan nostaa EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä.

Korkopäätöksessä on otettu huomioon arviomme inflaationäkymistä, joka perustuu taloudesta ja rahoitusmarkkinoilta saatuihin tuoreisiin tietoihin, pohjainflaation kehitykseen ja siihen, miten voimakkaasti rahapolitiikan vaikutus välittyy talouteen. Euroalueen talousnäkymiä koskevissa EKP:n asiantuntijoiden syyskuisissa arvioissa keskimääräinen inflaatio on 5,6 % vuonna 2023 ja 3,2 % vuonna 2024 sekä 2,1 % vuonna 2025. Inflaation oletetaan olevan vuosina 2023 ja 2024 nopeampaa ja vuonna 2025 hitaampaa kuin aiemmissa arvioissa. Arviota vuosien 2023 ja 2024 inflaatiosta on muutettu lähinnä energian voimakkaamman hintakehityksen vuoksi. Hintapaineet ovat edelleen koholla, vaikka useimmat indikaattorit ovatkin alkaneet laskea. EKP:n asiantuntija-arvioissa ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja laskettu inflaatio on hieman hitaampaa kuin aiemmissa arvioissa. Se on nyt keskimäärin 5,1 % vuonna 2023 ja 2,9 % vuonna 2024 sekä 2,2 % vuonna 2025. Aiemmat koronnostomme välittyvät edelleen selvästi rahoitusoloihin, jotka ovat kiristyneet entisestään ja vaimentavat enenevässä määrin kysyntää. Tämä edistää inflaatiovauhdin palautumista tavoitteen mukaiseksi. Koska rahoitusolojen kiristyminen vaikuttaa yhä enemmän kotimaiseen kysyntään ja kansainvälisen kaupan tilanne heikkenee, EKP:n asiantuntijat ovat pienentäneet talouskasvua koskevia arvioitaan merkittävästi. Euroalueen talouden arvioidaan nyt kasvavan 0,7 % vuonna 2023 ja 1,0 % vuonna 2024 sekä 1,5 % vuonna 2025.

Katsomme tämänhetkisen arviomme perusteella, että EKP:n ohjauskorot ovat nyt nousseet tasolle, jolla ne edesauttavat tuntuvasti inflaation palaamista tavoitteemme mukaiseksi kohtuullisen ajan kuluessa – jos ne pysyvät tasollaan riittävän pitkään. Varmistamme tulevilla korkopäätöksillämme, että ohjauskorot hillitsevät hintakehitystä riittävästi ja tarpeeksi pitkään. Nojaudumme jatkossakin tuoreimpiin tietoihin päättäessämme, miten kireäksi rahapolitiikka on tarpeen säätää ja miten pitkäksi aikaa. Arvioimme inflaationäkymiä taloudesta ja rahoitusmarkkinoilta kulloinkin saatavien tietojen pohjalta, ja lisäksi seuraamme pohjainflaation kehitystä ja sitä, miten voimakkaasti rahapolitiikan vaikutus välittyy talouteen.

Tämänpäiväiset päätökset ovat luettavissa verkkosivuillamme julkaistussa lehdistötiedotteessa.

Käyn nyt läpi näkemyksiämme talous- ja inflaatiokehityksestä, ja tarkastelen sitten arviotamme rahoitusmarkkinoiden ja rahatalouden tilasta.

Taloudellinen toiminta

Talous pysyy todennäköisesti vaimeana lähikuukausien aikana. Vuoden alkupuoliskolla talous lähes seisahtui, ja tuoreiden indikaattorien mukaan se on ollut heikko myös kolmannella neljänneksellä. Euroalueen vientikysynnän supistuminen ja kireät rahoitusolot vaimentavat kasvua muun muassa asunto- ja yritysinvestointien vähenemisen vuoksi. Palvelualoilla kasvu on ollut tähän asti sitkeämpää mutta nyt sekin alkaa heikentyä. Talouskasvu piristynee ajan mittaan, sillä reaalitulojen odotetaan kasvavan inflaation hidastumisen, palkkojen nousun ja vankkojen työmarkkinoiden ansiosta. Tämä voimistaa yksityistä kulutusta.

Työmarkkinat ovat pysyneet vahvoina, vaikka talouskasvu on hidastunut. Työttömyysaste oli heinäkuussakin ennätyksellisen alhainen: 6,4 %. Työllisyys kasvoi 0,2 prosenttia toisella vuosineljänneksellä, mutta kasvu on vaimenemaan päin. Työllisyyden kasvua ovat vauhdittaneet vuoden 2022 puolivälistä lähtien pääasiassa palvelualat, mutta nyt niilläkin syntyy työpaikkoja aiempaa vähemmän.

Energiakriisin väistyessä valtioiden pitäisi vähentää energiatukitoimiaan entisestään. Näin niillä ei kasvateta keskipitkän aikavälin inflaatiopaineita, mikä edellyttäisi aina vain tiukempaa rahapolitiikkaa. Finanssipolitiikalla tulisi pyrkiä kohentamaan talouden tuottavuutta ja asteittain vähentämään suurta julkista velkaa. Euroalueen tuotantokapasiteettia vahvistavilla toimilla voidaan sekä kehittää taloutta ympäristöystävällisempään suuntaan että vähentää hintapaineita keskipitkällä aikavälillä. Näitä toimia rahoitetaan Next Generation EU –ohjelmasta sitten, kun se pannaan täysimääräisesti täytäntöön. EU:n talouden ohjausjärjestelmän uudistus tulisi saattaa päätökseen ennen tämän vuoden loppua, ja pääomamarkkinaunionia tulisi viedä eteenpäin nopeammin.

Inflaatio

Eurostatin ennakkoarvion mukaan inflaatio hidastui heinäkuussa 5,3 prosenttiin mutta ei lainkaan elokuussa, jolloin energian hinnat nousivat heinäkuuhun nähden. Inflaation hidastuminen siis keskeytyi. Elintarvikkeiden hintainflaatio oli nopeimmillaan maaliskuussa ja on sen jälkeen hidastunut. Elokuussa se oli kuitenkin yhä lähes 10 %. Se hidastuu lähikuukausien aikana, kun syksyllä 2022 havaittu elintarvikkeiden nopea hinnannousu jää pois hintojen vuosimuutoksesta.

Ilman energia- ja elintarvikehintoja laskettu inflaatio hidastui elokuussa 5,3 prosenttiin oltuaan heinäkuussa 5,5 %. Tavaroiden hintainflaatio, joka oli ollut 5,0 % heinäkuussa ja 5,5 % kesäkuussa, hidastui 4,8 prosenttiin elokuussa parempien tuotanto-olojen, energiahintojen aikaisemman laskun, tuotantoketjun alkupään hintapaineiden vaimenemisen ja kysynnän heikkenemisen vuoksi. Palveluissa hintainflaatio taittui 5,5 prosenttiin mutta pysyi yhä nopeana, sillä loma- ja matkailupalvelujen käyttö kasvoi ja palkat nousivat voimakkaasti. Palkansaajakorvausten vuotuinen kasvuvauhti pysyi ennallaan 5,5 prosentissa toisella vuosineljänneksellä. Työvoimakustannusten vaikutus kotimaiseen vuosi-inflaatioon voimistui toisella vuosineljänneksellä osin tuottavuuden heikkenemisen vuoksi, ja voittojen inflaatiovaikutus pieneni ensimmäistä kertaa vuoden 2022 alun jälkeen.

Pohjainflaatio on useimpien mittareiden mukaan alkanut hidastua, sillä kysyntä ja tarjonta kehittyvät aiempaa yhtenäisemmin ja energiahintojen aiemman nousun vaikutus on häviämässä. Kotimaiset hintapaineet ovat kuitenkin pysyneet voimakkaina.

Pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat nyt useimpien mittarien mukaan kahden prosentin tuntumassa, mutta jotkin indikaattorit ovat nousseet ja edellyttävät tarkempaa seurantaa.

Riskiarvio

Talouskasvuun kohdistuvat riskit painottuvat odotettua heikomman kehityksen suuntaan. Kasvu saattaa hidastua, jos rahapolitiikan vaikutukset ovat odotettua voimakkaammat tai jos maailmantalous heikkenee esimerkiksi Kiinan talouskasvun vaimennuttua entisestään. Talous saattaa kasvaa arvioitua nopeammin, jos yritysten ja kotitalouksien luottamus tulevaisuuteen vahvistuu ja kulutus lisääntyy vahvojen työmarkkinoiden, reaalitulojen kasvun ja epävarmuuden vähenemisen ansiosta.

Inflaatio voi olla ennakoitua nopeampaa, jos esimerkiksi energian ja elintarvikkeiden hintapaineet uhkaavat taas nousta. Elintarvikkeiden hinnat voivat nousta odotettua enemmän epäsuotuisten sääolojen ja yleisestikin ilmastokriisin etenemisen vuoksi. Inflaatio saattaa nopeutua keskipitkälläkin aikavälillä, jos inflaation aletaan odottaa jäävän tavoitettamme nopeammaksi tai voittomarginaalit tai palkat nousevat ennakoitua enemmän. Hintapaineet saattavat laskea etenkin keskipitkällä aikavälillä, jos kysyntä heikkenee. Sitä voivat heikentää esimerkiksi rahapolitiikan välittyminen talouteen ennakoitua voimakkaammin tai taloustilanteen huononeminen euroalueen ulkopuolella.

Rahoitusmarkkinoiden ja rahatalouden tilanne

Rahapolitiikan kiristyminen välittyy yhä voimakkaasti rahoitusoloihin. Pankkien varainhankinta on jälleen kallistunut, kun yön yli –talletuksia muutetaan suurempaa korkoa tuottaviksi määräaikaistalletuksiksi ja EKP:n kohdennetut pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot vähitellen päättyvät. Yritys- ja asuntolainojen keskikorot nousivat entisestään heinäkuussa – yrityslainoissa 4,9 prosenttiin ja asuntolainoissa 3,8 prosenttiin.

Luotonannon kasvu on heikentynyt entisestään. Yrityslainakanta kasvoi edellisvuodesta 2,2 % heinäkuussa eli vähemmän kuin kesäkuussa (3,0 %). Myös kotitalouksien lainakanta kasvoi aiempaa heikommin: 1,3 % (kesäkuussa 1,7 %). Kolmen viime kuukauden tietojen perusteella luotonanto kotitalouksille heikkeni vuositasolla 0,8 prosenttia eli eniten kuin koskaan aiemmin euron käyttöönoton jälkeen. Vaimean luotonannon ja eurojärjestelmän taseen supistumisen myötä lavean rahan M3 määrän vuotuinen kasvu, joka vielä kesäkuussa oli 0,6 %, heikkeni heinäkuussa 0,4 % eli pienemmäksi kuin koskaan aiemmin. Vuositasolla M3 supistui kolmen viime kuukauden aikana 1,5 %.

Yhteenveto

Inflaatio hidastuu edelleen, mutta sen odotetaan yhä pysyvän liian pitkään liian nopeana. Pyrimme määrätietoisesti varmistamaan, ettei inflaatiovauhdin palautuminen kahden prosentin tavoitteemme mukaiseksi jää liian kauas tulevaisuuteen. Jotta tavoite saavutettaisiin nopeammin, EKP:n neuvosto päätti tämänpäiväisessä kokouksessaan nostaa EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä. Katsomme tämänhetkisen arviomme perusteella, että EKP:n ohjauskorot ovat nyt saavuttaneet tason, jolla ne edesauttavat tuntuvasti inflaation palaamista tavoitteemme mukaiseksi kohtuullisen ajan kuluessa – jos ne pysyvät tasollaan riittävän pitkään. Varmistamme tulevilla korkopäätöksillämme, että ohjauskorot hillitsevät hintakehitystä riittävästi ja tarpeeksi pitkään. Nojaudumme jatkossakin tuoreimpiin tietoihin päättäessämme, miten kireäksi rahapolitiikka on tarpeen säätää ja miten pitkäksi aikaa.

Olemme valmiit tarkistamaan kaikkia tehtäviimme kuuluvia välineitä sen varmistamiseksi, että inflaatio palautuu kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä ja rahapolitiikan vaikutus välittyy talouteen toivotusti.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.