Tunnuslukuja

1 Johdon raportti

1.1 EKP:n johdon raportin tarkoitus

Johdon raportti on olennainen osa EKP:n vuosittaista tilinpäätösjulkaisua^[1]. Se sisältää tilinpäätöstä koskevaa taustatietoa.^[2] EKP:n toiminnalla ja operaatioilla tuetaan sen tavoitteiden saavuttamista, joten EKP:n taloudellista asemaa ja tulosta tarkasteltaessa on otettava huomioon myös sen raha- ja valvontapoliittiset toimet.

Johdon raportissa tarkastellaan EKP:n tärkeimpiä tehtäviä ja toimintoja ja niiden vaikutusta tilinpäätökseen. Siinä myös analysoidaan taseen ja tuloslaskelman pääasiallista kehitystä tilikauden aikana sekä annetaan tietoa EKP:n taloudellisista resursseista. Lisäksi johdon raportissa tarkastellaan EKP:n toimintaympäristössä ilmeneviä riskejä ja niiden hallintaa.

1.2 Keskeiset tehtävät ja toiminnot

EKP on osa eurojärjestelmää, johon kuuluvat lisäksi niiden Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit, joiden rahayksikkö on euro.^[3] Eurojärjestelmän ensisijainen tavoite on ylläpitää hintavakautta. EKP hoitaa tehtäviään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen^[4] sekä Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (EKPJ:n perussäännön)^[5] mukaisesti (ks. kaavio 1). EKP:n tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa, vaan se toimii mandaattinsa täyttämiseksi.

Kaavio 1

EKP:n päätehtävät

Rahapolitiikkaa toteutetaan eurojärjestelmässä hajautetusti, joten myös rahapoliittiset operaatiot näkyvät EKP:n ja euroalueen kansallisten keskuspankkien tilinpäätöksissä hajautusperiaatteen mukaisesti. Taulukossa 1 on yhteenveto EKP:n mandaattiin kuuluvista tärkeimmistä tehtävistä ja toiminnoista sekä siitä, miten ne vaikuttavat EKP:n tilinpäätökseen.

Taulukko 1

EKP:n keskeiset toiminnot ja niiden vaikutus tilinpäätökseen

Rahapolitiikan toteuttaminen

Valuuttaoperaatioiden suorittaminen ja valuuttavarannon hoito

Maksujärjestelmien moitteettoman toiminnan edistäminen

Pankkijärjestelmän turvallisuuden ja luotettavuuden sekä rahoitusjärjestelmän vakauden edistäminen

Muut

1.3 EKP:n taloudellisen aseman kehitys

1.3.1 Tase

EKP:n tase kasvoi huomattavasti vuosina 2018–2022. Kasvun pääasiallisena syynä olivat suorat arvopaperiostot, joita EKP teki eurojärjestelmän rahapolitiikan toteutuksen yhteydessä (ks. kuvio 1). Vuonna 2019 taseen kasvu oli vaimeaa, sillä netto-ostot omaisuuserien osto-ohjelmassa (asset purchase programme, APP)^[6] lopetettiin joulukuussa 2018 ja aloitettiin uudestaan vasta marraskuussa 2019. Vuonna 2019 taseen kasvu johtuikin pääasiassa EKP:n valuuttavarannon markkina-arvon ja liikkeessä olevien setelien arvon noususta. Vuosina 2020 ja 2021 EKP:n tase kasvoi tuntuvasti lähinnä APP-ohjelmassa tehtyjen arvopaperien netto-ostojen ja pandemiaan liittyvän osto-ohjelman (pandemic emergency purchase programme, PEPP)^[7] käynnistymisen vuoksi. Arvopaperien netto-ostot päättyivät PEPP-ohjelmassa maaliskuun 2022 lopussa ja APP-ohjelmassa 1.7.2022, mikä maltillisti EKP:n taseen kasvua vuonna 2022.

Kuvio 1

EKP:n taseen keskeisten erien kehitys

(mrd. euroa)

Vuonna 2022 EKP:n tase kasvoi 18,7 miljardia euroa yhteensä 698,9 miljardiin euroon. Kasvun taustalla oli lähinnä EKP:n osuus PEPP- ja APP-ohjelmissa tehdyistä arvopaperiostoista. Ostot suurensivat rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävien arvopapereiden tase-erää, ja myös eurojärjestelmän sisäiset velat kasvoivat vastaavasti, kun arvopaperiostoihin liittyvien maksujen selvitys tehtiin TARGET2-tilien välityksellä. Vielä eurojärjestelmän sisäisiä velkoja enemmän kasvoivat euroalueella olevien talletukset EKP:hen, mikä aiheutti muiden velkojen kasvun.

EKP:n taseen kasvuun vaikuttivat osaltaan myös EKP:n valuuttavarannon euromääräisen vasta-arvon ja liikkeessä olevien euroseteleiden arvon nousu.

Vuoden 2022 lopussa 65 % EKP:n taseen varoista oli rahapolitiikan harjoittamista varten pidettäviä euromääräisiä arvopapereita. Tase-erään sisältyvät arvopaperit, jotka EKP on hankkinut arvopaperimarkkinoita koskevassa ohjelmassa (securities markets programme, SMP; ns. velkapaperiohjelma), sekä CBPP3-, ABSPP-, PSPP- ja PEPP-ohjelmissa. Kaikki jäljellä olevat arvopaperit, jotka EKP oli hankkinut ensimmäisessä ja toisessa katettujen joukkolainojen osto-ohjelmassa (CBPP1 ja CBPP2), erääntyivät vuoden 2022 aikana.

EKP:n neuvoston päätösten mukaisesti EKP jatkoi arvopaperien netto-ostoja PEPP-ohjelmassa maaliskuun 2022 loppuun asti ja APP-ohjelmassa 1.7.2022 asti. Molemmissa sijoitussalkuissa pidettyjen arvopaperien erääntyessä takaisin maksettava pääoma sijoitettiin edelleen täysimääräisesti uudelleen vuoden aikana. Arvopaperiostojen ja uudelleensijoitusten vuoksi EKP:n sijoitukset rahapolitiikan harjoittamista varten pidettäviin arvopapereihin kasvoivat 11,9 miljardia euroa eli 457,3 miljardiin euroon (ks. kuvio 2). Arvopaperiomistukset PEPP-ohjelmassa kasvoivat 9,0 miljardia euroa ja PSPP-ohjelmassa 8,8 miljardia euroa. Omistukset ABSPP-ohjelmassa pienenivät 5,5 miljardia euroa arvopaperien erääntymisten vuoksi.

EKP:n neuvosto ilmoitti joulukuussa 2022^[8], että maaliskuun 2023 alusta lähtien sijoitusten määrä APP-ohjelmassa pienenee hallitusti ja ennakoitavasti, eli omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavaa pääomaa ei enää sijoiteta kokonaisuudessaan uudelleen. Kesäkuun 2023 loppuun saakka sijoitusten määrä pienenee keskimäärin 15 miljardilla eurolla kuussa, ja sen jälkeen muutosvauhti valitaan tilanteen mukaan. EKP:n neuvosto ilmoitti myös, että PEPP-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettava pääoma sijoitetaan uudelleen ainakin vuoden 2024 loppuun saakka, ja uudelleensijoituksia tehdään jatkossakin joustavasti eri aikoina eri arvopaperiluokkiin ja eri maihin, jotta rahapolitiikan välittymismekanismia voidaan suojata koronaviruspandemian (covid-19) aiheuttamilta riskeiltä.

Kuvio 2

Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit

(mrd. euroa)

EKP:n hallussa oli vuoden 2022 lopussa maturiteettijakaumaltaan^[9] laaja kirjo arvopapereita, jotka oli hankittu käynnissä olevissa ohjelmissa eli APP- ja PEPP-ohjelmissa rahapolitiikan harjoittamista varten (ks. kuvio 3).

Kuvio 3

Maturiteettijakauma APP- ja PEPP-ohjelmissa

EKP:n valuuttavaranto koostuu kullasta, erityisistä nosto-oikeuksista, Yhdysvaltain dollareista, Japanin jeneistä ja Kiinan renminbeistä. Valuuttavarannon yhteenlaskettu euromääräinen vasta-arvo kasvoi 4,1 miljardia euroa yhteensä 84,5 miljardiin euroon vuonna 2022.

EKP:n kultavarannon unssimäärä pysyi ennallaan vuonna 2022, mutta kullan ja kultasaamisten euromääräinen vasta-arvo nousi 1,6 miljardia euroa yhteensä 27,7 miljardiin euroon kullan euromääräisen markkinahinnan nousun vuoksi (ks. kuvio 4). Kullan arvonmuutostilien saldo suureni saman verran (ks. kohta 1.3.2 ”Taloudelliset resurssit”).

Kuvio 4

EKP:n kultavaranto ja kullan hinta

(vasen asteikko: mrd. euroa; oikea asteikko: euroa/kultaunssi)

EKP:n hallussa olevien Yhdysvaltain dollarin, Japanin jenin ja Kiinan renminbin määräisten valuuttavarantojen^[10] euromääräinen arvo nousi 2,0 miljardia euroa yhteensä 55,0 miljardiin euroon pääasiassa siksi, että Yhdysvaltain dollari vahvistui euroon nähden (ks. kuvio 5). Yhdysvaltain dollarin vahvistumisen myötä myös EKP:n arvonmuutostilien saldot kasvoivat (ks. kohta 1.3.2 ”Taloudelliset resurssit”).

Kuvio 5

Valuuttavaranto

(mrd. euroa)

EKP:n valuuttavaranto koostui edelleen valtaosin Yhdysvaltain dollareista, joiden osuus koko varannosta oli noin 78 % vuoden 2022 lopussa.

EKP:n valuuttavarantosalkun sijoitusten hallinnassa on kolme vaihetta. Ensiksi EKP:n neuvosto vahvistaa sijoituksille EKP:n riskienhallintatoiminnon esityksen perusteella strategisen normisalkun, minkä jälkeen EKP:n salkunhoitajat määrittävät EKP:n johtokunnan hyväksyttäväksi taktisen normisalkun. Sijoitusoperaatiot suoritetaan kansallisissa keskuspankeissa päivittäin.

EKP:n valuuttavaranto sijoitetaan pääasiassa arvopapereihin ja rahamarkkinatalletuksiin tai pidetään sekkitileillä (ks. kuvio 6). Valuuttavarantosalkun arvopaperit arvostetaan tilikauden lopun markkinahintaan.

Kuvio 6

Valuuttavarantosalkun sijoitusjakauma

(mrd. euroa)

EKP pitää hallussaan valuuttavarantoja, jotta se pystyy rahoittamaan mahdolliset valuuttamarkkinaoperaationsa. Valuuttavarantosalkun hoidon yleisinä tavoitteina ovat siksi (tärkeysjärjestyksessä) likvidiys, turvallisuus ja tuotto. Salkku sisältää pääasiassa lyhytaikaisia arvopapereita (ks. kuvio 7).

Kuvio 7

Valuuttamääräisten arvopaperien maturiteettijakauma

EKP:n omien varojen sijoitussalkun arvo pysyi käytännössä ennallaan eli 21,1 miljardissa eurossa vuonna 2022, sillä sen arvoon vaikuttavat tekijät pääosin kumosivat toisensa (ks. kuvio 8). Kooltaan omien varojen sijoitussalkku suureni, sillä EKP käytti sijoituksiin sekä taloudellisten riskien varaukseen vuonna 2021 siirretyn määrän että kansallisten keskuspankkien vuonna 2022 maksamat toiset erät niiden kasvaneista merkintäosuuksista EKP:n pääomasta. Merkintäosuudet olivat kasvaneet Englannin pankin irtauduttua EKPJ:stä (ks. kohta 1.3.2 ”Taloudelliset resurssit”). Vaikka salkku kasvoi kooltaan, sen arvo nousi vain aavistuksen, sillä salkkuun sisältyvien arvopapereiden markkina-arvo laski euroalueen joukkolainojen tuottojen suurennuttua huomattavasti.

Kuvio 8

EKP:n omien varojen sijoitussalkku

(mrd. euroa)

Salkku sisältää pääasiassa euromääräisiä arvopapereita, jotka arvostetaan tilikauden lopun markkinahintaan. Vuonna 2022 salkun sijoituksista 76 % oli valtion velkapapereita.

Ympäristövastuullisten sijoitusten osuus omien varojen sijoitussalkussa kasvoi edelleen, ja se oli 13,1 % vuoden 2022 lopussa (7,6 % vuoden 2021 lopussa). Osuuden on tarkoitus kasvaa jatkuvasti myös tulevina vuosina.^[11] Vuodesta 2021 alkaen vihreiden joukkolainojen ostoa jälkimarkkinoilta on täydennetty sijoituksilla euromääräiseen vihreiden joukkovelkakirjojen rahastoon, jonka Kansainvälinen järjestelypankki perusti keskuspankkeja varten tammikuussa 2021.

Omien varojen sijoitussalkkuun on sijoitettu pääasiassa EKP:n taloudellisia resursseja eli sen maksettua pääomaa sekä yleisrahastoon ja taloudellisten riskien varalle luotuun varaukseen sisältyviä varoja. Salkun tuotolla EKP kattaa toimintakuluja, jotka eivät liity sen valvontatehtäviin.^[12] Salkun varat sijoitetaan euromääräisiin arvopapereihin riskienvalvontajärjestelmän limiittejä noudattaen, minkä vuoksi maturiteettijakauma on monipuolisempi kuin valuuttavarantosalkussa (ks. kuvio 9).

Kuvio 9

EKP:n omien varojen sijoitussalkun maturiteettijakauma

Vuoden 2022 lopussa liikkeessä olevien eurosetelien kokonaisarvo oli 1 572,0 miljardia euroa eli 1,8 % suurempi kuin vuoden 2021 lopussa. EKP:n osuus liikkeessä olevien euroseteleiden kokonaisarvosta on 8 %, eli se oli 125,8 miljardia euroa vuoden lopussa. EKP ei itse laske liikkeeseen seteleitä, vaan sillä on euroalueen kansallisilta keskuspankeilta eurojärjestelmän sisäisiä saamisia, joiden arvo vastaa liikkeessä olevien euroseteleiden arvoa.

Eurojärjestelmän sisäiset EKP:n velat pienenivät 19,7 miljardia euroa ja olivat 355,5 miljardia euroa vuonna 2022. Eurojärjestelmän sisäisiä velkoja muodostuu pääasiassa euroalueen keskuspankkien TARGET2-tilien nettosaldoista EKP:hen nähden sekä eurojärjestelmään liittymisen yhteydessä EKP:lle siirrettyihin varantoihin perustuvista veloista euroalueen kansallisille keskuspankeille.

Vuosina 2018–2020 eurojärjestelmän sisäisten velkojen kehitykseen vaikutti pääasiassa TARGET2-järjestelmään liittyvä nettovelka, sillä EKP:n rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävien arvopaperien netto-ostot selvitetään TARGET2-tilien välityksellä (ks. kuvio 10). Vuosina 2021 ja 2022 rahapoliittiset arvopaperiostot vaikuttivat TARGET2-nettovelkaan paljon vähemmän kuin muut tekijät. Niitä olivat vuonna 2022 pääasiassa EKP:n verojen ja maksujen välittäjän ominaisuudessaan^[13] hyväksymät suuremmat talletukset euroalueella olevilta ja TARGET2-ECB-osajärjestelmän kautta TARGET2-järjestelmään yhdistettyjen euroalueen liitännäisjärjestelmien saldojen kasvu.

Kuvio 10

TARGET2-maksuihin liittyvät eurojärjestelmän sisäiset saamiset/velat ja rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit

(mrd. euroa)

EKP:n muut velat koostuvat lähinnä talletuksista, jotka EKP on ottanut vastaan verojen ja maksujen välittäjän ominaisuudessaan, sekä TARGET2-ECB-osajärjestelmän kautta TARGET2-järjestelmään yhdistettyjen liitännäisjärjestelmien saldoista. Vuonna 2022 EKP:n muut velat kasvoivat 33,2 miljardia euroa ja olivat yhteensä 165,7 miljardia euroa. Kasvu johtui pääasiassa siitä, että EKP hyväksyi verojen ja maksujen välittäjänä edellisvuotta enemmän talletuksia euroalueella olevilta.

1.3.2 Taloudelliset resurssit

EKP:n taloudellisiin resursseihin luetaan EKP:n pääoma, taloudellisia riskejä varten tehdyssä varauksessa ja yleisrahastossa olevat määrät, arvonmuutostilit sekä tilikauden voitto. Taloudelliset resurssit sijoitetaan omaisuuseriin, joista kertyy tuottoja, ja/tai niillä katetaan tappioita. Vuoden 2022 lopussa EKP:n taloudellisten resurssien kokonaismäärä oli 51,6 miljardia eli 1,8 miljardia suurempi kuin vuotta aiemmin (ks. kuvio 11). Muutos johtui arvonmuutostilien saldojen kasvusta Yhdysvaltain dollarin eurokurssin vahvistumisen ja kullan euromääräisen markkinahinnan nousun vuoksi sekä EKP:n maksetun pääoman suurenemisesta. EKP:n taloudellisten resurssien kasvua osaksi vaimensi taloudellisten riskien varalta tehdyn varauksen pieneneminen sen jälkeen, kun se otettiin osittain käyttöön tilikauden 2022 tappioiden kattamiseksi.

Kuvio 11

EKP:n taloudellisten resurssien kehitys

(mrd. euroa)

Kullasta ja valuuttamääräisistä eristä sekä markkinahintaan arvostettavista arvopapereista kertyneitä realisoitumattomia voittoja ei kirjata tuloslaskelmaan tuottoina, vaan ne kirjataan suoraan arvonmuutostileille EKP:n taseen vastattavaa-puolelle. Arvonmuutostilien avulla voidaan vaimentaa mahdollisen epäsuotuisan kehityksen vaikutusta hintoihin ja/tai valuuttakursseihin. Arvonmuutostilit siis vahvistavat EKP:n riskinsietokykyä. Vuoden 2022 lopussa kullan, valuuttamääräisten erien ja arvopapereiden arvonmuutostilien^[14] saldo oli 36,1 miljardia euroa eli 3,0 miljardia euroa suurempi kuin vuotta aiemmin. Taustalla oli valuuttamääräisten erien ja kullan arvonmuutostilien saldojen suureneminen, joka johtui Yhdysvaltain dollarin vahvistumisesta euroon nähden ja kullan euromääräisen markkinahinnan noususta (ks. kuvio 12). Arvopapereiden arvonmuutostilin saldot sen sijaan pienenivät ja vaimensivat osittain muiden tilien saldojen kasvua.

Kuvio 12

Tärkeimmät valuuttakurssit ja kullan hinta vuosina 2018–2022

(prosenttimuutos vuodesta 2018; tilikauden lopun tietoja)

Englannin pankin lähdettyä EKPJ:stä vuonna 2020 muiden kansallisten keskuspankkien osuudet EKP:n merkitystä pääomasta kasvoivat. EKP:n neuvosto päätti, että muut kansalliset keskuspankit kattaisivat Englannin pankin aiemmin maksaman osuuden (58 milj. euroa) ja että euroalueen kansalliset keskuspankit maksaisivat merkitsemänsä lisäpääoman kokonaisuudessaan kahdessa erässä vuosina 2021 ja 2022. Euroalueen kansallisten keskuspankkien maksaman viimeisen erän myötä EKP:n maksettu pääoma kasvoi 0,6 miljardia euroa vuonna 2022 ja oli yhteensä 8,9 miljardia euroa^[15].

EKP:llä on varaus taloudellisia riskejä varten taloudellisten riskiensä vuoksi (ks. kohta 1.4.1 ”Taloudelliset riskit”). Varauksessa ja EKP:n yleisrahastossa olevien varojen summa ei saa olla suurempi kuin euroalueen kansallisten keskuspankkien maksama osuus EKP:n pääomasta. Varauksen suuruus tarkistetaan vuosittain. Tarkistuksessa otetaan huomioon muun muassa hallussa olevien riskipitoisten omaisuuserien määrä, tulevalle vuodelle arvioitu tulos sekä arvio riskeistä. Varauksen vuositarkistuksen jälkeen EKP:n neuvosto päätti ottaa siitä käyttöön 1 627 miljoonaa euroa vuoden 2022 tappioiden kattamiseen. Sen jälkeen taloudellisten riskien varalta tehty varaus pieneni 6,6 miljardiin euroon, ja EKP:n tilikauden tulos oli nolla (ks. kohta 1.3.3 ”Tuloslaskelma”).

1.3.3 Tuloslaskelma

EKP:n tilikauden voitto on kasvanut useiden vuosien ajan, ja se oli suurimmillaan vuonna 2019. Vuonna 2020 voitto alkoi supistua, ja sen kehitykseen vaikuttivat pääasiassa valuuttavarannosta ja rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävistä arvopapereista kertyneiden tuottojen muutokset. Vuonna 2021 tehtiin myös huomattava siirto taloudellisia riskejä varten tehtyyn varaukseen, mikä pienensi EKP:n voittoa vastaavalla summalla.

Taloudellisten riskien varalta tehdystä varauksesta siirrettiin 1 627 miljoonaa euroa vuonna 2022 kertyneiden tappioiden kattamiseen, minkä jälkeen EKP:n tilikauden tulos oli nolla (192 milj. euroa vuonna 2021). Tappiot johtuivat pääasiassa EKP:n TARGET2-nettovelan korkokuluista ja negatiivisesta rahoituskatteesta (ks. kuvio 13).

Kuvio 13

EKP:n tuloslaskelman keskeisten erien kehitys

(milj. euroa)

EKP:n korkokate oli 900 miljoonaa euroa eli 666 miljoonaa euroa edellisvuotta pienempi (ks. kuvio 14). Korkokatetta pienensivät pääasiassa EKP:n TARGET2-nettovelan korkokulut mutta myös valuuttavarantojen siirtoon perustuville euroalueen kansallisten keskuspankkien saamisille maksettuihin korkoihin liittyvät kulut. Korkokulujen kasvua osittain vaimensivat suuremmat korkotuotot, joita kertyi euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmässä liittyvistä EKP:n saamisista, valuuttavarannosta ja rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävistä arvopapereista.

Kuvio 14

Korkokatteen kehitys

(milj. euroa)

Vuonna 2022 rahapolitiikan harjoittamista varten pidetyistä arvopapereista kertyi korkokatetta 1 534 miljoonaa euroa eli 528 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna (ks. kuvio 15). Pääasiallisina syinä olivat APP-ohjelmasta (CBPP3-, ABSPP- ja PSPP-ohjelmissa hankituista arvopapereista) saadun korkokatteen suureneminen ja PEPP-salkusta saadun negatiivisen korkokatteen pieneneminen. Vuonna 2022 APP-ohjelmasta kertyi korkokatetta 1 571 miljoonaa euroa eli 424 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän, ja PEPP-ohjelmasta kertynyt negatiivinen korkokate pieneni 252 miljoonasta eurosta 103 miljoonaan euroon. Tämän kehityksen taustalla oli pääasiassa euroalueen joukkolainojen tuottojen huomattava kasvu vuonna 2022 (ks. kuvio 16), minkä ansiosta molemmissa ohjelmissa ostettujen arvopaperien tuotot suurenivat salkkujen tuottojen pitempiaikaiseen keskiarvoon verrattuna. SMP-, CBPP1- ja CBPP2-ohjelmista kertyi korkokatetta 66 miljoonaa euroa eli 45 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän, sillä salkut pienenivät arvopaperien erääntymisen myötä.

Kuvio 15

Korkokate rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävistä arvopapereista

(milj. euroa)

Kuvio 16

Valtion seitsemän vuoden joukkolainojen tuotot euroalueella

(vuotuisina prosentteina, kuukauden lopun tietoja)

Valuuttavarannosta kertynyt korkokate kasvoi 602 miljoonaa euroa ja oli yhteensä 798 miljoonaa euroa pääasiassa Yhdysvaltain dollarin määräisistä arvopapereista kertyneiden korkotuottojen parantumisen ansiosta. Vuonna 2022 Yhdysvaltain dollarin määräisen salkun keskimääräiset korkotuotot olivat edellisvuotta suuremmat lähinnä aiemmin ostettujen heikompituottoisten joukkolainojen myyntien ja erääntymisten vuoksi sekä siksi, että Yhdysvaltain dollarin määräiset joukkolainojen tuotot alkoivat nousta vuoden 2021 lopussa, jonka jälkeen hankituissa arvopapereissa on korkeampi tuotto (ks. kuvio 17).

Kuvio 17

Valtion kahden vuoden joukkolainojen tuotot Yhdysvalloissa, Japanissa ja Kiinassa

(vuotuisina prosentteina, kuukauden lopun tietoja)

Euroseteleiden kohdistamisesta eurojärjestelmässä saadut korkotuotot olivat yhteensä 736 miljoonaa euroa ja valuuttavarantojen siirtoihin liittyvistä kansallisten keskuspankkien saamisista johtuvat korkokulut yhteensä 201 miljoonaa euroa. Edellisvuonna niistä ei kertynyt korkotuottoja eikä korkokuluja lainkaan. Muutosten taustalla oli näitä määriä koskevien korkojen laskennassa käytettävän perusrahoitusoperaatioiden koron nousu. Perusrahoitusoperaatioiden korko oli ollut 0 % maaliskuusta 2016 lähtien, mutta sitä nostettiin asteittain 27.7.2022 alkaen. Vuoden lopussa se oli 2,5 %.

TARGET2-maksuihin liittyvistä kansallisten keskuspankkien saamisista/veloista kertyi nettokorkokuluja 2 075 miljoonaa euroa, kun vuonna 2021 saamisista oli kertynyt 22 miljoonaa euroa korkotuottoja. Nettokorkokulut johtuivat siitä, että eurojärjestelmän sisäisten EKP:n TARGET2-velkojen korkojen laskennassa käytettiin perusrahoitusoperaatioiden korkoa, ja se alkoi nousta vuonna 2022. Edellisvuonna kertyneiden 22 miljoonan euron korkotuottojen taustalla oli se, että euroalueen ulkopuolisten kansallisten keskuspankkien TARGET2-saamisten keskikorko oli negatiivinen.

Muut korkotuotot (netto) supistuivat vuonna 2022. Tämä johtui pääasiassa EKP:n verojen ja maksujen välittäjän ominaisuudessa vastaanottamille talletuksille maksetuista koroista. Vuonna 2021 talletuksista kertyneet korkotuotot olivat kasvaneet, koska talletuksiin sovellettiin negatiivista keskikorkoa. Vuonna 2022 EKP:lle kertyi korkokuluja, koska talletuksille maksettavat korot muuttuivat positiivisiksi ja talletukset olivat myös keskimäärin suurempia vuoden loppua kohden. Omien varojen sijoitussalkun korkotuotot kuitenkin kasvoivat euroalueelle tehtyjen sijoitusten tuottojen suurenemisen myötä, mikä vaimensi osittain korkokulujen kasvua (ks. kuvio 16).

Rahoitustoiminnan realisoituneet nettotappiot kasvoivat 104 miljoonaa euroa ja olivat yhteensä 110 miljoonaa euroa vuonna 2022 (ks. kuvio 18). Taustalla olivat hintojen muutoksista johtuvat tappiot, joita realisoitui lähinnä Yhdysvaltain dollarin määräisten arvopaperien myynnistä, sillä niiden markkina-arvo laski dollarimääräisten joukkolainojen tuottojen kasvaessa vuoden aikana (ks. kuvio 17). Nettotappioita syntyi pääasiassa vuoden 2022 kolmen viimeisen vuosineljänneksen aikana (ks. kuvio 19). Realisoituneiden hintojen muutoksista johtuvien tappioiden kasvua osittain vaimensivat realisoituneet valuuttakurssivoitot, jotka pääosin suurenivat Yhdysvaltain dollarin määräisiin arvopapereihin tilikauden lopussa tehdyn arvonalennuksen takia.

Kuvio 18

Rahoitustoiminnan realisoituneet voitot/tappiot

(milj. euroa)

Kuvio 19

Rahoitustoiminnan realisoituneet voitot/tappiot 2021–2022 neljännesvuosittain

(milj. euroa)

Arvostuksesta johtuvat realisoitumattomat tappiot kirjataan tilikauden lopussa EKP:n tuloslaskelmaan kuluksi arvonalennuksina. Vuonna 2022 arvonalennuksia oli 1 840 miljoonaa euroa eli enemmän kuin vuonna 2021, jolloin niitä oli 133 miljoonaa euroa (ks. kuvio 20). Kasvu johtui pääasiassa siitä, että korkojen noustua huomattavasti arvopapereiden markkinahinnat laskivat sekä omien varojen sijoitussalkussa että Yhdysvaltain dollarin määräisessä sijoitussalkussa.

Kuvio 20

Rahoitusvarojen ja valuuttapositioiden arvonalennukset

(milj. euroa)

EKP:n neuvosto päätti 31.12.2022 ottaa EKP:n taloudellisten riskien varalta tehdystä varauksesta käyttöön 1 627 miljoonaa euroa vuonna 2022 kertyneiden tappioiden kattamiseksi (ks. kohta 1.3.2 ”Taloudelliset resurssit”).

EKP:n yhteenlasketut toimintakulut (poistot ja ulkoistettu setelinvalmistus mukaan luettuina) supistuivat 14 miljoonaa euroa ja olivat yhteensä 1 224 miljoona euroa (ks. kuvio 21). Varsinkin henkilöstökulut pienenenivät vuodesta 2021, sillä muista pitkäaikaisetuuksista kertyi vakuutusmatemaattisia voittoja, kun tilikauden 2022 lopulla tehdyssä vakuutusmatemaattisessa laskelmassa käytettiin aiempaa korkeampaa diskonttauskorkoa. Hallinnolliset kulut suurenivat hieman lähinnä siksi, että toiminnassa palattiin pandemian jälkeen asteittain normaalitasolle ja pankkivalvonnan tietotekniikkapalveluja uusittiin ja parannettiin.

Pankkivalvontatehtävistä aiheutuvat kulut katetaan kokonaisuudessaan valvottavilta yhteisöiltä perittävillä vuosittaisilla valvontamaksuilla. EKP:n toteutuneisiin pankkivalvontakuluihin perustuvista valvontamaksuista kertyi tuottoja 594 miljoonaa euroa vuonna 2022.^[16]

Kuvio 21

Toimintakulut ja valvontamaksutuotot

(milj. euroa)

1.4 Riskienhallinta

Riskienhallinta on välttämätön osa EKP:n toimintaa. EKP:llä onkin käytössä tehokkaat menetelmät, järjestelmät ja jatkuvat prosessit riskien määrittämistä ja arviointia, riskistrategian ja -linjausten tarkastelua, riskien vähentämistä sekä niiden seurantaa ja raportointia varten.

Kaavio 2

Riskienhallintaprosessin kulku

Seuraavassa tarkastellaan riskejä, niiden lähteitä ja niiden hallinnassa käytettyjä järjestelyjä.

1.4.1 Taloudelliset riskit

EKP:n johtokunta laatii periaatteet ja menettelyt, joilla varmistetaan, että EKP on suojattu riittävän hyvin niiltä taloudellisilta riskeiltä, joille se altistuu. Eurojärjestelmän suojaamisessa riskeiltä päätöksentekoelimiä avustaa eurojärjestelmän keskuspankkien asiantuntijoista koostuva riskienhallintakomitea, joka osallistuu eurojärjestelmän taseeseen liittyvien taloudellisten riskien seurantaan, mittaamiseen ja raportointiin sekä määrittelee käytettävät menetelmät ja järjestelmät ja huolehtii niiden arvioinnista.

EKP:n perustehtävien hoitoon liittyvistä sijoituksista syntyy taloudellisia riskejä. Riskejä hallitaan ja rajoitetaan erityyppisissä operaatioissa eri tavoin sen mukaan, millaisiin rahapoliittisiin tavoitteisiin tai sijoitustavoitteisiin salkkujen avulla pyritään ja millaisia riskejä omaisuuseriin liittyy.

EKP:n asiantuntijat ovat kehittäneet riskien seurantaa ja arviointia varten omia menetelmiä, jotka perustuvat markkina- ja luottoriskien yhteissimulointiin. Riskien mittaamisessa käytettävien mallien taustalla olevat käsitteet, tekniikat ja oletukset perustuvat toimialalla vallitsevaan käytäntöön ja saatavilla oleviin markkinatietoihin. Riskimittarina käytetään tavallisesti ES-lukua (expected shortfall)^[17], joka estimoidaan 99 prosentin luottamustasolla ja yhden vuoden aikajänteellä. Riskit lasketaan kahdella tavalla: 1) ”kirjanpidollisesti”, jolloin EKP:n arvonmuutostilien saldot katsotaan sovellettavien tilinpäätössääntöjen mukaisesti puskuriksi riskiestimaattien laskennassa, ja 2) ”taloudellisesti”, jolloin arvonmuutostilejä ei oteta huomioon riskien laskennassa. Jotta EKP:llä olisi jatkuvasti mahdollisimman kattava käsitys riskeistä, se käyttää lisäksi muitakin riskimittareita, joita lasketaan eri luottamustasoilla. Se myös toteuttaa eri skenaarioiden pohjalta herkkyysanalyyseja ja stressitestejä ja arvioi pitkän aikavälin riski- ja tuottoennusteita.^[18]

EKP:n taloudellinen kokonaisriski kasvoi vuoden aikana. EKP:n kaikkien sijoitussalkkujen yhteenlaskettu ES-luku 99 prosentin luottamustasolla ja yhden vuoden ajanjaksolla oli 16,0 miljardia euroa vuoden 2022 lopussa. Kirjanpidollisesti (arvonmuutostilit huomioiden) laskettu taloudellinen riski oli siis 0,7 miljardia euroa suurempi kuin vuotta aiemmin (ks. kuvio 22). Estimoitujen riskien suureneminen noudatti vuonna 2020 alkanutta kehitystä ja johtui PEPP- ja APP-ohjelmissa tehtyjen ostojen seurauksena kasvaneesta EKP:n rahapolitiikkaan liittyvien sijoitusten määrästä.

Kuvio 22

Taloudellinen kokonaisriski (kirjanpidollisen laskentatavan mukainen ES-luku 99 prosentin luottamustasolla)

(mrd. euroa)

EKP:lle aiheutuu luottoriskejä rahapolitiikkaan liittyvistä sijoituksista, euromääräisestä omien varojen sijoitussalkusta ja valuuttavarannosta. Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit arvostetaan jaksotetun hankintamenon perusteella ja vähennettynä mahdollisella arvon alentumisella, joten jos niitä ei myydä, niihin ei liity luottoluokituksen muutoksesta aiheutuvien hinnanmuutosten riskiä. Ne altistuvat kuitenkin velallisen maksukyvyttömyyden riskille. Euromääräisiin omiin varoihin ja valuuttavarantoihin liittyy markkinahintaan arvostamisen vuoksi lähtökohtaisesti luottoluokituksen heikkenemisen riski ja maksukyvyttömyysriski. Luottoriski suureni edellisvuodesta, sillä EKP:n tase on kasvanut PEPP- ja APP-ohjelmissa tehtyjen arvopaperiostojen myötä.

Luottoriskejä vähennetään pääasiassa ostokelpoisuuskriteerien, due diligence ‑arviointien ja salkkukohtaisten limiittien avulla.

EKP:n valuutta- ja kultavarannoista aiheutuu valuuttakurssi- ja hyödykeriskejä. Valuuttakurssiriski pysyi vuoden 2021 tasolla.

EKP ei käytä suojausta valuutta- ja hyödykeriskejä vastaan, sillä kulta- ja valuuttavarannoilla on valuuttapoliittista merkitystä. Sitä vastoin riskejä pienennetään arvonmuutostilien avulla ja hajauttamalla sijoituksia eri valuuttoihin ja kultaan.

EKP:n valuuttavaranto ja euromääräiset omat varat sijoitetaan pääsiassa kiinteätuottoisiin arvopapereihin, ja niihin liittyy markkinahintaan arvostamisesta johtuva korkoriski. EKP:n valuuttavaranto sijoitetaan lähinnä verrattain lyhytaikaisiin omaisuuseriin (ks. kuvio 7 osassa 1.3.1 ”Tase”) ja omat varat taas yleensä pidempiaikaisiin omaisuuseriin (ks. kuvio 9 osassa 1.3.1 ”Tase”). Kirjanpidollisen laskentatavan perusteella markkinahintaan arvostamisesta johtuva korkoriski kasvoi näissä salkuissa vuodesta 2021 markkinatilanteen kehityksen myötä.

Sijoitusjakaumaperiaatteiden ja arvonmuutostilien käyttö pienentää markkinahintaan arvostamisesta johtuvaa korkoriskiä.

Lisäksi EKP altistuu varojen ja velkojen korkoepäsuhdasta johtuvalle korkoriskille, mikä vaikuttaa sen korkokatteeseen. Riski ei liity suoraan mihinkään yksittäiseen sijoitussalkkuun vaan pikemminkin EKP:n taseen rakenteeseen kokonaisuutena ja erityisesti varojen ja velkojen välisiin maturiteetti- ja korkoeroihin. Tilannetta seurataan arvioimalla EKP:n tuloksen kehitystä ennakoivasti. Arvion perusteella EKP:lle saattaa kertyä tappioita lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä, kun arviossa ei oteta huomioon siirtoja taloudellisten riskien varalta tehtyyn varaukseen tai varauksesta pois. Pitkällä aikavälillä EKP:n tuloksen odotetaan olevan jälleen voitollinen.

Korkoepäsuhdasta aiheutuvaa riskiä hallitaan sijoitusjakaumaperiaatteiden avulla, ja sitä hillitsee myös se, että EKP:llä on taseessaan korottomia velkoja.

Ilmastonmuutokseen liittyvät riskit otetaan tulevina vuosina asteittain osaksi EKP:n riskienhallintajärjestelmää. Vuonna 2022 eurojärjestelmä teki taseellensa ensimmäisen ilmastoriskistressitestin^[19], jonka ansiosta voitiin laatia alustava arvio ilmastoriskin vaikutuksesta EKP:n taseeseen. Tulevina vuosina ilmastoriskistressitesteistä tulee toistuva käytäntö.

1.4.2 Operatiiviset riskit

Operatiivisten riskien^[20] hallintaperiaatteista ja -järjestelyistä ja niiden hyväksymisestä vastaa EKP:n johtokunta. Se myös valvoo operatiivisten riskien hallintaa, ja tässä tehtävässä sitä avustaa operatiivisten riskien komitea. Operatiivisten riskien hallinta nivoutuu kiinteästi EKP:n hallintorakenteisiin^[21] ja johtamisprosesseihin.

Operatiivisten riskien hallinnan tärkeimpänä tavoitteena on auttaa varmistamaan, että EKP pystyy suorittamaan tehtävänsä ja saavuttamaan tavoitteensa, sekä suojata EKP:n mainetta ja omaisuutta menetyksiltä, väärinkäytöltä ja vahingoilta. Operatiivisten riskien hallintajärjestelyjen mukaan kukin toimiala on itse vastuussa operatiivisten riskiensä ja riskitapahtumiensa tunnistamisesta, arvioinnista, raportoinnista ja valvonnasta sekä niihin reagoimisesta. EKP:n riskitoleranssiperiaatteissa määritellään riskien käsittelystrategiat ja hyväksyntämenettelyt. Periaatteissa sovelletut 5x5-kokoiset riskimatriisit perustuvat haitta- ja todennäköisyysasteikkoihin (joissa käytetään määrällisiä ja laadullisia kriteereitä).

EKP:n toimintaympäristön riskit ja niiden keskinäinen vaikutus käyvät yhä monimutkaisemmiksi, ja sen päivittäiseen toimintaan liittyy runsaasti erilaisia operatiivisia riskejä. Niistä EKP:n kannalta merkittävimpiä ovat ihmisten toiminnasta, järjestelmistä, prosesseista ja ulkopuolisista tapahtumista aiheutuvat riskit, jotka eivät ole suoraan taloudellisia. EKP on luonut operatiivisten riskiensä jatkuvaa ja tehokasta hallintaa varten menettelyt, joilla riskitiedot sisällytetään myös päätöksentekoprosesseihin. Lisäksi EKP on pyrkinyt parantamaan häiriönsietokykyään. Riskit hahmotetaan laajasti ja kattavasti, myös kestävyysnäkökohdat huomioiden. EKP:llä on myös varautumissuunnitelmat, jotta kriittisten toimintojen jatkuvuus voidaan varmistaa kaikissa häiriö- tai kriisitilanteissa.

1.4.3 Toimintatapariski

EKP:n riskienhallinnan keskeiseksi osaksi on perustettu oma compliance- ja hallintotapayksikkö, joka vahvistaa EKP:n hallintojärjestelyjä ja valvoo toimintatapariskiä^[22]. Sen tehtävänä on avustaa johtokuntaa EKP:n maineen ja luotettavuuden ylläpitämisessä, edistää eettisten toimintatapojen noudattamista ja parantaa EKP:n vastuullisuutta ja avoimuutta entisestään. EKP:n riippumaton eettinen komitea neuvoo EKP:n ylintä johtoa luotettavuutta ja toimintatapoja koskevissa kysymyksissä ja auttaa EKP:n neuvostoa hallitsemaan riskejä asianmukaisesti ja johdonmukaisesti korkeimmalla tasolla. Eurojärjestelmän keskuspankkien ja yhteisen valvontamekanismin (YVM) valvontaviranomaisten yhteinen eettisten ja compliance-asioiden komitea edistää menettelytapaohjeiden yhtenäistä noudattamista.

Vuoden 2022 aikana EKP laajensi toimintatapariskien hallintaa. Se kattaa vastedes myös EKP:n tehtävissä avustavien ulkopuolisten sopimuskumppanien käyttöön liittyvät toimintatapariskit.

2 EKP:n tilinpäätös

2.1 Tase 31.12.2022

2.2 Tuloslaskelma 31.12.2022 päättyvältä tilikaudelta

Frankfurt am Main, 14.2.2023
Euroopan keskuspankki

Christine Lagarde
Pääjohtaja

2.3 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Tilinpäätöksen muoto ja esitystapa

EKP:n tilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu seuraavassa selostettavia periaatteita.^[23] Näin tilinpäätös antaa EKP:n neuvoston mielestä riittävät tiedot ja kuvastaa keskuspankin toiminnan luonnetta.

Kirjanpitoperiaatteet

Tilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu seuraavia kirjanpitoperiaatteita: todellisen taloudellisen tilanteen kuvaaminen avoimesti, varovaisuus, tilinpäätöksen jälkeisten tapahtumien huomioon ottaminen, olennaisuus, suoriteperiaate, toiminnan jatkuvuus, johdonmukaisuus ja vertailtavuus.

Varojen ja velkojen kirjaaminen

Varat ja velat kirjataan taseeseen vain, jos niihin tulevaisuudessa liittyvän taloudellisen edun voidaan odottaa todennäköisesti tulevan EKP:lle tai poistuvan EKP:ltä, jos niihin liittyvät riskit ja edut ovat kaikilta olennaisilta osin siirtyneet EKP:lle ja jos omaisuuserän hinta tai arvo EKP:lle tai velvoitteen suuruus voidaan mitata luotettavasti.

Kirjaamisperuste

Liiketapahtumat kirjataan taseeseen hankintahintaan. Jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit (paitsi rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit), kulta ja kaikki muut valuuttamääräiset tase-erät ja taseen ulkopuoliset erät arvostetaan markkinahintaan.

Rahoitusvaroihin ja -velkoihin liittyvät tapahtumat kirjataan taseeseen tapahtuman arvopäivänä.

Valuuttamääräisiin rahoitusinstrumentteihin liittyvät liiketoimet (arvopaperien avistakauppaa lukuun ottamatta) kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivänä. Maksun suorituspäivänä taseen ulkopuoliset kirjaukset peruutetaan ja liiketoimet kirjataan tasetileille. Valuutan ostot ja myynnit vaikuttavat nettovaluuttapositioon kaupantekopäivänä, ja nettomyynneistä realisoitunut tulos lasketaan kaupantekopäivänä. Valuuttamääräisiin rahoitusinstrumentteihin liittyvä korkosaaminen ja -velka, preemio ja diskontto lasketaan ja kirjataan päivittäin, ja kaikki edellä mainitut jaksotukset vaikuttavat valuuttapositioon päivittäin.

Kulta ja valuuttamääräiset erät

Valuuttamääräiset varat ja velat muunnetaan tilinpäätöksessä euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Tuotot ja kulut muunnetaan euroiksi kirjauspäivän kurssiin. Valuuttamääräiset tase-erät, myös taseen ulkopuoliset erät arvostetaan valuuttakohtaisesti.

Valuuttamääräisten varojen ja velkojen arvostus markkinahintaan käsitellään erillään valuuttojen markkinakurssiarvostuksesta.

Kulta arvostetaan tasepäivän markkinahintaan. Hinta- ja kurssimuutoksista johtuvat kullan arvostuserot käsitellään yhtenä eränä. Kulta arvostetaan kultaunssin euromääräiseen hintaan, joka johdettiin vuoden 2022 lopussa tehdyssä arvostuksessa euron dollarikurssista 30.12.2022.

Erityinen nosto-oikeus määritellään valuuttakorin perusteella. Erityisen nosto-oikeuden arvo on viiden tärkeimmän valuutan (Yhdysvaltain dollarin, euron, Kiinan renminbin, Japanin jenin ja Englannin punnan) muodostaman valuuttakorin painotettu summa. EKP:n erityisten nosto-oikeuksien arvostuksessa käytettiin niiden eurokurssia 30.12.2022.

Arvopaperit

Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit
Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon vähennettynä mahdollisella arvon alentumisella.

Muut arvopaperit
Jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit (paitsi rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit) ja vastaavat saamiset arvostetaan arvopaperikohtaisesti joko tilinpäätöspäivän markkinoiden keskihinnan tai tilinpäätöspäivän tuottokäyrän perusteella. Arvopapereihin sisältyviä optioita ei arvosteta erikseen. Vuoden 2022 lopussa tehdyssä arvostuksessa käytettiin markkinoiden keskihintaa 30.12.2022.

Jälkimarkkinakelpoiset sijoitusrahastot arvostetaan nettoperusteisesti (rahastokohtaisesti) niiden nettoarvon perusteella. Realisoitumattomia voittoja tai tappioita ei nettouteta keskenään eri sijoitusrahastoissa.

Epälikvidit kantaosakkeet sekä muut osakkeet ja osuudet, jotka edustavat pysyviä investointeja, arvostetaan hankintamenoon vähennettynä mahdollisella arvon alentumisella.

Tuloslaskelmaan kirjaamisen periaatteet

Tuotot ja kulut kirjataan suoriteperiaatteella.^[24] Valuuttojen, kullan ja arvopaperien myynnistä realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan. Tällaiset realisoituneet voitot ja tappiot lasketaan tase-erittäin keskihinnan menetelmällä.

Realisoitumattomia voittoja ei kirjata tuotoiksi, vaan ne siirretään suoraan taseen arvonmuutostilille.

Realisoitumattomat tappiot kirjataan tuloslaskelmaan, jos ne tilikauden lopussa ylittävät aiemmat vastaavalle arvonmuutostilille kertyneet arvostusvoitot. Tiettyyn arvopaperiin, valuuttaan tai kultaan liittyviä realisoitumattomia tappioita ei nettouteta toisiin arvopapereihin, valuuttoihin tai kultaan liittyviä realisoitumattomia voittoja vastaan. Kun erästä kirjataan tuloslaskelmaan realisoitumattomia tappioita, erän keskihinta muutetaan samaksi kuin tilikauden lopun valuuttakurssi tai markkinahinta.

Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan, eikä niitä peruta seuraavina vuosina, paitsi jos arvo alkaa nousta ja arvonnousu voidaan yhdistää johonkin arvon alentumisen kirjaamisen jälkeiseen selkeään tapahtumaan.

Arvopapereihin liittyvät preemiot ja diskontot jaksotetaan arvopaperien sopimusehtojen mukaiselle jäljellä olevalle juoksuajalle.

Käänteisoperaatiot

Käänteisoperaatiot ovat operaatioita, joissa EKP ostaa tai myy arvopapereita takaisinostosopimuksen perusteella, tai toteuttaa luotto-operaatioita vakuutta vastaan.

Takaisinostosopimuksella arvopaperit myydään käteistä vastaan ja samanaikaisesti sovitaan niiden takaisinostosta tiettyyn hintaan ennalta määrättynä päivänä. Takaisinostosopimukset kirjataan taseen vastattavaa-puolelle vakuudellisina luottoina, ja niillä myydyt arvopaperit pysyvät EKP:n taseessa.

Takaisinmyyntisopimuksella arvopaperit ostetaan käteistä vastaan ja samanaikaisesti sovitaan niiden takaisinmyynnistä tiettyyn hintaan ennalta määrättynä päivänä. Takaisinmyyntisopimukset kirjataan taseen vastaavaa-puolelle vakuudellisina talletuksina, mutta niitä ei sisällytetä EKP:n arvopaperiomistuksiin.

Ulkopuolisen varainhoitajan tarjoamiin palveluihin liittyvät käänteisoperaatiot (myös arvopaperilainaukset) kirjataan taseeseen vaikuttavina vain silloin, kun kyseessä ovat tapahtumat, joissa EKP:lle annetaan vakuus käteisenä rahana eikä käteistä sijoiteta edelleen.

Taseen ulkopuoliset erät

Valuuttainstrumentit eli valuuttatermiinit, valuutanvaihtosopimusten termiinipäät ja muut instrumentit, joihin liittyy valuutanvaihto tulevaisuudessa, luetaan nettovaluuttapositioon valuuttakurssivoittoja ja -tappioita laskettaessa.

Korkoinstrumentit arvostetaan tase-erittäin. Avoimien korkofutuurisopimusten päivittäiset arvonmuutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Arvopaperien termiinikauppojen arvostus EKP:ssä perustuu yleisesti hyväksyttyihin arvostusmenetelmiin, joissa käytetään saatavissa olevia markkinahintoja ja ‑korkoja sekä diskonttaustekijöitä maksun suorituspäivästä arvostuspäivään.

Käyttöomaisuus

Aineellinen ja aineeton käyttöomaisuus (paitsi maa-alueet ja taideteokset) arvostetaan hankintamenoon vähennettynä poistoilla. Maa-alueet ja taideteokset arvostetaan hankintamenoon. EKP:n päärakennus arvostetaan hankintamenoon vähennettynä poistoilla ja mahdollisella arvon alentumisella. EKP:n päärakennukseen liittyvät kustannukset kirjataan taseeseen kunkin käyttöomaisuuserän alle, ja omaisuuserät poistetaan niiden arvioidun käyttöajan mukaan. Poistot lasketaan tasapoistomenetelmällä. Tasapoistoja tehdään käyttöomaisuuden taloudellisena vaikutusaikana siten, että poistojen kirjaus alkaa omaisuuden käyttöönottoa seuraavan vuosineljänneksen alusta. Taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

EKP:n vuokrattuihin toimitiloihin liittyvien aktivoitujen perusparannuskustannusten poistoaikaa on muutettu niin, että siinä otetaan huomioon tämän käyttöomaisuuden odotettuun taloudelliseen vaikutusaikaan vaikuttavat tapahtumat.

EKP suorittaa päärakennuksestaan sekä toimistorakennuksiin liittyvistä käyttöoikeusomaisuuseristä vuosittain arvonalentumistestin (ks. kohta ”Vuokrasopimukset”). Jos arvonalentumistestissä jokin tapahtuma viittaa siihen, että omaisuuserän arvo on mahdollisesti alentunut, laaditaan arvio rakennuksesta kerrytettävissä olevasta rahamäärästä. Tuloslaskelmaan kirjataan arvonalentumistappio, jos kerrytettävissä oleva rahamäärä on pienempi kuin kirjanpitoarvo (netto).

Käyttöomaisuus, jonka hankintahinta on alle 10 000 euroa, kirjataan kuluksi hankintavuonna.

Aktivointikriteerien mukainen rakenteilla tai valmisteilla oleva käyttöomaisuus kirjataan erään ”Rakenteilla oleva omaisuus” ja siirretään muihin käyttöomaisuuseriin sitten, kun omaisuus on käytettävissä.

Vuokrasopimukset

Vuokrasopimukset, joihin sisältyy aineellinen hyödyke, siihen liittyvä käyttöoikeusomaisuuserä ja vuokrasopimusvelka, kirjataan taseeseen vuokrauksen alkamispäivänä vastaavaa-puolen erään ”Aineellinen ja aineeton käyttöomaisuus” ja vastattavaa-puolen erään ”Sekalaiset erät”. Jos aktivointikriteerit täyttyvät mutta vuokrasopimukseen liittyvä omaisuuserä on vielä rakennus- tai muutosvaiheessa, ennen vuokrasopimuksen alkamispäivää aiheutuneet kustannukset kirjataan erään ”Rakenteilla oleva omaisuus”. Vuokrasopimuksiin liittyvä käyttöoikeusomaisuuserä ja vuokrasopimusvelka kirjataan asiaankuuluviin käyttöomaisuuseriin sitten, kun omaisuuserä on käytettävissä (vuokrasopimuksen alkamispäivä).

Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan hankintahintaan poistot vähennettyinä. Toimistorakennuksiin liittyvät käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan vähennettynä mahdollisella arvon alentumisella (vuosittaista arvonalentumistestausta käsitellään kohdassa ”Käyttöomaisuus”). Poistot lasketaan tasapoistomenetelmällä. Tasapoistoja tehdään vuokra-ajan alusta aina käyttöoikeusomistuserän taloudellisen vaikutusajan päättymiseen tai vuokra-ajan päättymiseen sen mukaan, kumpi niistä on aikaisempi.

Vuokrasopimusvelka arvostetaan ensin EKP:n lisäluoton korolla diskontattuun vastaisten vuokranmaksujen (vain vuokrasopimuskomponentit) nykyarvoon. Myöhemmin vuokrasopimusvelka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Siihen liittyvät korkokulut kirjataan tuloslaskelman erään ”Muut korkokulut”. Vuokrasopimusvelka arvioidaan uudelleen, jos vastaiset vuokranmaksut muuttuvat indeksin muutoksen tai sopimusmuutoksen seurauksena. Vastaava oikaisu tehdään myös käyttöoikeusomaisuuserään.

Enintään vuoden pituiset vuokrasopimukset ja alle 10 000 euron arvoisten omaisuuserien vuokrasopimukset kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Kynnysarvo on sama kuin käyttöomaisuuden kirjaamisessa.

EKP:n maksamat työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet, muut pitkäaikaisetuudet ja työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet

EKP:llä on työntekijöilleen, johtokuntansa jäsenille ja EKP:n palveluksessa oleville valvontaelimen jäsenille omat etuusperusteiset järjestelyt.

Työntekijöiden eläkejärjestelmän varat on sijoitettu pitkän koron etuusrahastoon. Eläkejärjestelmän etuusperusteinen osa muodostuu EKP:n ja työntekijöiden maksamista pakollisista eläkemaksuista. Järjestelmässä on lisäksi maksuperusteinen osa, jossa työntekijät voivat kerätä lisäeläkettä maksamalla vapaaehtoisia eläkemaksuja.^[25] Lisäeläke määräytyy maksettujen vapaaehtoisten eläkemaksujen ja niiden sijoittamisesta kertyneiden tuottojen perusteella.

EKP:n johtokunnan jäsenten ja EKP:n palveluksessa olevien valvontaelimen jäsenten työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia ja muita pitkäaikaisetuuksia koskevat järjestelyt ovat rahastoimattomia. Työntekijöitä koskevista järjestelyistä rahastoimattomia ovat järjestelyt, jotka koskevat työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia (muita kuin eläkkeitä), muita pitkäaikaisetuuksia ja työsuhteen päättämiseen liittyviä etuuksia.

Etuusperusteinen nettovelka
Etuusperusteisista järjestelyistä sekä muista pitkäaikaisetuuksista ja työsuhteen päättämiseen liittyvistä etuuksista kirjataan taseen vastattavaa-puolen erään ”Muut velat” etuusperusteisen velvoitteen nykyarvo tasepäivänä vähennettynä järjestelyssä kyseisen velvoitteen kattamista varten olevien varojen käyvällä arvolla.

Riippumattomat aktuaarit laskevat etuusperusteisen velvoitteen vuosittain käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Etuusperusteisen velvoitteen nykyarvo määritetään diskonttaamalla odotettavissa olevat vastaiset rahavirrat. Diskonttauskoron määrityksessä käytetään luottokelpoisten yritysten liikkeeseen laskemien, maturiteetiltaan kyseistä velvoitetta mahdollisimman hyvin vastaavien euromääräisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa tasepäivänä.

Vakuutusmatemaattisia voittoja ja tappioita voi aiheutua kokemusperäisistä tarkistuksista (jos toteutunut kehitys poikkeaa aiemmista vakuutusmatemaattisista olettamuksista) tai muutoksista vakuutusmatemaattisissa olettamuksissa.

Etuusperusteiset nettomenot
Etuusperusteiset nettomenot eritellään tuloslaskelmaan kirjattaviin eriin sekä työsuhteen päättymisen jälkeisten etuuksien uudelleen määrittämisestä johtuviin eriin, jotka kirjataan taseen erään ”Arvonmuutostilit”.

Tuloslaskelmaan kuluksi kirjattava nettosumma sisältää seuraavat erät:

1. tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot tarkasteltavan vuoden kertyvistä etuuksista
2. aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot järjestelyn muutoksesta johtuvista etuuksista
3. etuusperusteisen nettovelan diskonttauskoron mukainen nettokorko
4. muiden pitkäaikaisetuuksien ja mahdollisten työsuhteen päättämiseen liittyvien pitkäaikaisten etuuksien uudelleen määrittämisestä johtuvat erät kokonaisuudessaan.

Erään ”Arvonmuutostilit” kirjattava nettosumma sisältää seuraavat erät:

1. etuusperusteiseen velvoitteeseen liittyvät vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot
2. etuusperusteisen järjestelyyn kuuluvien varojen toteutunut tuotto lukuun ottamatta etuusperusteisen nettovelan nettokorkoon sisältyviä määriä
3. omaisuuserän enimmäismäärän vaikutuksen muutokset lukuun ottamatta etuusperusteisen nettovelan nettokorkoon sisältyviä määriä.

Tilinpäätökseen kirjattava vastuu määritetään riippumattomien aktuaarien vuosittain suorittaman arvion perusteella.

EKPJ:n/eurojärjestelmän sisäiset saamiset/velat

EKPJ:n sisäisiä saamisia ja velkoja aiheutuu pääasiassa EU-maasta toiseen suoritettavista euromääräisistä maksuista, joiden katteensiirto suoritetaan keskuspankkirahassa. Maksujen alullepanijat ovat useimmiten yksityisen sektorin toimijoita (luottolaitoksia, yrityksiä ja yksityishenkilöitä), ja katteensiirto suoritetaan TARGET2-järjestelmässä eli Euroopan laajuisessa automatisoidussa reaaliaikaisessa bruttomaksujärjestelmässä. Maksuista syntyy kahdenvälisiä saamisia ja velkoja EU:n keskuspankkien toisilleen pitämillä TARGET2-tileillä. Nämä kahdenväliset saamiset ja velat nettoutetaan päivittäin niin, että EKP asettuu tapahtumassa kummankin osapuolen vastapuoleksi. Tämän jälkeen kullekin kansalliselle keskuspankille jää vain nettopositio EKP:hen nähden. Kahdenvälisiin nettopositioihin vaikuttavat myös EKP:n omat TARGET2-järjestelmän välityksellä suoritetut maksut. Nämä EKP:n kirjanpidossa olevat positiot muodostavat kunkin kansallisen keskuspankin nettosaamisen tai ‑velan Euroopan keskuspankkijärjestelmään (EKPJ) nähden. TARGET2-järjestelmään liittyvät euroalueen kansallisten keskuspankkien saamiset EKP:ltä ja velat EKP:lle sekä muut eurojärjestelmän sisäiset euromääräiset saamiset ja velat (kuten EKP:n mahdollinen ennakkovoitonjako kansallisille keskuspankeille) esitetään EKP:n taseessa yhtenä nettomääräisenä saamisena tai velkana erässä ”Muut saamiset/velat eurojärjestelmän sisällä (netto)”. Euroalueen ulkopuolisten EU-maiden kansallisten keskuspankkien TARGET2-järjestelmään osallistumiseen^[26] liittyvät saamiset EKP:ltä ja velat EKP:lle esitetään erässä ”Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle”.

Nettosaaminen, joka syntyy euroseteleiden kohdistamisesta eurojärjestelmässä, esitetään yhtenä omaisuuseränä erässä ”Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmässä liittyvät saamiset” (ks. kohta ”Liikkeessä olevat setelit”).

Eurojärjestelmään liittyvien keskuspankkien valuuttavarantojen siirrosta EKP:lle syntyneet eurojärjestelmän sisäiset velat ovat euromääräisiä, ja ne esitetään erässä ”Valuuttavarantojen siirtoja vastaavat velat”.

Liikkeessä olevat setelit

EKP ja euroalueen kansalliset keskuspankit, jotka yhdessä muodostavat eurojärjestelmän, laskevat liikkeeseen euroseteleitä.^[27] Liikkeessä olevien euroseteleiden kokonaisarvo kohdistetaan keskuspankeille kunkin kuukauden viimeisenä pankkipäivänä seteleiden jakoperusteen mukaisesti.^[28]

EKP:n osuus liikkeessä olevien euroseteleiden kokonaisarvosta on 8 %, ja se sisältyy taseen vastattavaa-puolen erään ”Liikkeessä olevat setelit”. EKP:llä on tätä osuutta vastaava määrä saamisia kansallisilta keskuspankeilta. Nämä korolliset saamiset^[29] esitetään erässä ”Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmässä liittyvät saamiset” (ks. edellä kohta ”EKPJ:n/eurojärjestelmän sisäiset saamiset/velat”). Näille saamisille kertyvät korkotuotot sisältyvät tuloslaskelman erään ”Korkotuotot euroseteleiden kohdistamisesta eurojärjestelmän sisällä”.

Ennakkovoitonjako

Ellei EKP:n neuvosto toisin päätä, tilikautta seuraavan vuoden tammikuussa tehdään ennakkovoitonjako. Jaettava määrä vastaa tuottoja, joita EKP:lle on kertynyt liikkeeseen lasketuista euroseteleistä ja rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävistä arvopapereista, joita se on ostanut i) velkapaperiohjelmassa (SMP), ii) kolmannessa katettujen joukkolainojen osto-ohjelmassa (CBPP3), iii) omaisuusvakuudellisten arvopaperien osto-ohjelmassa (ABSPP), iv) julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelmassa (PSPP) ja v) pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa (PEPP).^[30] EKP:n neuvosto päättää jättää tuotot jakamatta, jos se katsoo johtokunnan valmisteleman perustellun arvion nojalla, että EKP:n vuositulos on tappiollinen tai että sen tilikauden voitto on tuottoja pienempi. EKP:n neuvosto voi myös päättää, että tuotot siirretään kokonaan tai osittain taloudellisten riskien varalta tehtyyn varaukseen. Lisäksi EKP:n neuvosto voi päättää, että EKP:lle euroseteleiden liikkeeseenlaskusta ja käsittelystä aiheutuneet kulut vähennetään liikkeessä olevista euroseteleistä saaduista tuotoista, jotka jaetaan tammikuussa ennakkovoitonjakona.

Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat

Varojen ja velkojen arvot oikaistaan, mikäli käy ilmi tilinpäätöspäivän jälkeen mutta ennen päivää, jolloin johtokunta antaa luvan toimittaa tilinpäätöksen EKP:n neuvoston hyväksyttäväksi, että jokin tapahtuma vaikuttaa olennaisesti varojen ja velkojen arvoon tilinpäätöspäivänä.

Sellaiset merkittävät tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat, jotka eivät vaikuta varojen ja velkojen arvoon tilinpäätöspäivänä, esitetään taseen liitetiedoissa.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden muutokset

EKP:n tilinpäätöksen laatimisperiaatteet eivät muuttuneet vuonna 2022.

Muut seikat

EKPJ:n perussäännön artiklan 27 mukaisesti ja EKP:n neuvoston suosituksesta EU:n neuvosto on hyväksynyt Baker Tilly GmbH & Co.KG Wirtschaftsprüfungsgesellschaftin (Düsseldorf, Saksa) nimittämisen EKP:n ulkopuoliseksi tilintarkastajaksi viideksi vuodeksi tilikauden 2022 loppuun saakka. Nimitystä voidaan pidentää enintään kahden tilikauden verran.

2.4 Taseen liitetiedot

Kohta 1 – Kulta ja kultasaamiset

Tilinpäätöspäivänä 31.12.2022 EKP:llä oli hallussaan 16 229 522 unssia kultaa^[31], jonka markkina-arvo oli 27 689 miljoonaa euroa (26 121 milj. euroa vuonna 2021). EKP ei toteuttanut kultavaranto-operaatioita vuonna 2022, joten varannon määrä pysyi vuoden 2021 lopun tasolla. Kultaomistusten euromääräisen vasta-arvon nousu johtui kullan euromääräisen markkinahinnan kohoamisesta (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Kulta ja valuuttamääräiset erät” ja liitetietojen kohta 15 ”Arvonmuutostilit”).

Kohta 2 – Valuuttamääräiset saamiset euroalueelta ja euroalueen ulkopuolelta

Kohta 2.1 – Saamiset Kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF)

Tässä tase-erässä ovat EKP:n erityisiin nosto-oikeuksiin perustuvat saamiset Kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF). Saamiset olivat suuruudeltaan 1 759 miljoonaa euroa 31.12.2022 (1 234 milj. euroa vuonna 2021). Saamiset perustuvat EKP:n ja IMF:n väliseen erityisten nosto-oikeuksien vapaaehtoiseen osto- ja myyntijärjestelyyn, jonka mukaan IMF:llä on valtuudet järjestää EKP:n puolesta erityisten nosto-oikeuksien ja euron välisiä kauppoja nosto-oikeuksien määrälle asetettujen vähimmäis- ja enimmäisrajojen mukaisesti. Erityisiä nosto-oikeuksia käsitellään kirjanpidossa valuuttamääräisinä erinä (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Kulta ja valuuttamääräiset erät”). EKP:n hallussa olevat erityiset nosto-oikeudet lisääntyivät vuonna 2022 lähinnä vapaaehtoisessa järjestelyssä tehdyn kaupan vuoksi.

Kohta 2.2 – Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset, valuuttamääräiset lainat ja muut valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta sekä valuuttamääräiset saamiset euroalueelta

Näihin kahteen tase-erään sisältyvät talletukset pankeissa, myönnetyt valuuttamääräiset luotot sekä Yhdysvaltain dollarin, Japanin jenin ja Kiinan renminbin määräiset arvopaperisijoitukset.

Näiden erien kokonaisarvon nousu vuonna 2022 johtui pääasiassa Yhdysvaltain dollarin vahvistumisesta suhteessa euroon.

EKP:n nettovaluuttavaranto^[32] valuutoittain:

Vuoden 2022 aikana ei toteutettu valuuttamarkkinainterventioita.

Kohta 3 – Euromääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta

Kohta 3.1 – Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja lainat

Erässä ei ollut saamisia 31.12.2022. Vuoden 2021 lopussa erä oli koostunut eurojärjestelmän ja euroalueen ulkopuolisten keskuspankkien välisiin likviditeettisopimusjärjestelyihin liittyvästä 3 070 miljoonan euron saamisesta.^[33]

Kohta 4 – Muut euromääräiset saamiset euroalueen luottolaitoksilta

Erä koostui 31.12.2022 euroalueella olevien sekkitilien saldoista, joiden kokonaismäärä oli 12 miljoonaa euroa (38 milj. euroa vuonna 2021).

Kohta 5 – Euromääräiset arvopaperit euroalueelta

Kohta 5.1 – Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit

Erään sisältyivät 31.12.2022 arvopaperit, jotka EKP on hankkinut osana velkapaperiohjelmaa (SMP), kolmatta katettujen joukkolainojen osto-ohjelmaa (CBPP3), omaisuusvakuudellisten arvopaperien osto-ohjelmaa (ABSPP), julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelmaa (PSPP) ja pandemiaan liittyvää osto-ohjelmaa (PEPP).

Kaikki ensimmäisessä ja toisessa katettujen joukkolainojen osto-ohjelmassa (CBPP1 ja CBPP2) hankitut arvopaperit erääntyivät vuoden 2022 kuluessa, joten EKP:llä ja euroalueen kansallisilla keskuspankeilla ei ollut tällaisia arvopaperiomistuksia 31.12.2022.

Vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä eurojärjestelmä jatkoi netto-ostoja omaisuuserien osto-ohjelmassa (APP)^[34] keskimäärin 20 miljardilla eurolla kuukaudessa. Maaliskuussa 2022 EKP:n neuvosto päätti^[35] muuttaa netto-ostojen määrää niin, että se on huhtikuussa 40 miljardia euroa, toukokuussa 30 miljardia euroa ja kesäkuussa 20 miljardia euroa. Kesäkuussa 2022 EKP:n neuvosto päätti^[36], että netto-ostot APP-ohjelmassa päättyvät 1.7.2022. EKP:n neuvosto aikoo^[37] jatkaa omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoituksia helmikuun 2023 loppuun saakka. Sen jälkeen sijoitusten määrän APP-ohjelmassa annetaan pienentyä hallitusti ja ennakoitavasti, eli omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavaa pääomaa ei enää sijoiteta kokonaisuudessaan uudelleen. Kesäkuun 2023 loppuun saakka sijoitusten määrä pienenee keskimäärin 15 miljardilla eurolla kuussa, ja sen jälkeen muutosvauhti valitaan tilanteen mukaan. EKP:n neuvosto arvioi säännöllisin väliajoin APP-salkun supistamistahdin varmistaakseen, että se pysyy rahapolitiikan strategian ja linjausten mukaisena, jotta markkinat pysyvät toimintakykyisinä ja lyhytaikaisen rahan markkinoiden tilanne tiukasti hallinnassa.

Lisäksi eurojärjestelmä jatkoi vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä netto-ostoja PEPP-ohjelmassa.^[38] Ostoja tehtiin kuitenkin maltillisempaan tahtiin kuin edeltäneellä vuosineljänneksellä EKP:n neuvoston joulukuussa 2021 tekemän päätöksen mukaisesti.^[39] Saman päätöksen perusteella netto-ostot PEPP-ohjelmassa päättyivät maaliskuun 2022 lopussa. EKP:n neuvosto päätti myös, että PEPP-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettava pääoma sijoitetaan täysimääräisesti uudelleen ainakin vuoden 2024 loppuun saakka. Uudelleensijoituksia tehdään jatkossakin joustavasti eri aikoina eri arvopaperiluokkiin ja eri maihin, sillä EKP:n neuvosto pyrkii suojaamaan rahapolitiikan välittymismekanismia pandemian aiheuttamilta riskeiltä. Erääntyvistä arvopapereista luovutaan vähitellen niin, että rahapolitiikka pysyy asianmukaisesti mitoitettuna.

Osto-ohjelmissa hankitut arvopaperit arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon vähennettynä mahdollisella arvon alentumisella (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Arvopaperit”).

Seuraavassa esitetään EKP:n arvopaperiomistusten jaksotettu hankintameno ja vertailun vuoksi myös niiden markkina-arvo^[40], jota ei kirjata taseeseen eikä tuloslaskelmaan.

EKP:n arvopaperiomistusten jaksotettuun hankintamenoon perustuva arvo muuttui tilikauden aikana seuraavasti:

EKP:n neuvosto arvioi osto-ohjelmissa hankittuihin arvopapereihin liittyvät taloudelliset riskit säännöllisesti.

Vuosittain tehdään tilikauden lopun tietoihin perustuvat arvonalentumistestit, jotka EKP:n neuvosto hyväksyy. Testeissä arvioidaan ohjelmakohtaisesti tapahtumia, jotka voivat johtaa arvopaperien arvon alentumiseen. Jos tällaisia tapahtumia havaitaan, tutkitaan perusteellisemmin, aiheutuuko niistä muutoksia arvopapereista odotettavissa olevaan kassavirtaan. Testien tulosten perusteella EKP ei kirjannut rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävistä arvopapereista arvonalentumistappioita vuonna 2022.

Eurojärjestelmän arvopaperiomistusten jaksotettuun hankintamenoon perustuva arvo muuttui tilikauden aikana seuraavasti:

Kohta 6 – Eurojärjestelmän sisäiset saamiset

Kohta 6.1 – Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmässä liittyvät saamiset

Erä sisältää ne EKP:n saamiset kansallisilta keskuspankeilta, jotka syntyvät euroseteleiden kohdistamisesta eurojärjestelmän sisällä (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Liikkeessä olevat setelit”). Erä oli 31.12.2022 suuruudeltaan 125 763 miljoonaa euroa (123 551 milj. euroa vuonna 2021). Erälle lasketaan päivittäin korkoa, joka perustuu viimeisimpään käytettävissä olevaan eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden korkoon (ks. liitetietojen kohta 22.2 ”Korkotuotot euroseteleiden kohdistamisesta eurojärjestelmän sisällä”).

Kohta 7 – Muut saamiset

Kohta 7.1 – Aineellinen ja aineeton käyttöomaisuus

Käyttöomaisuuteen sisältyivät seuraavat erät:

EKP:n päärakennuksesta ja rakennuksiin liittyvistä käyttöoikeuksista ei kirjattu arvonalentumistappioita vuoden lopulla suoritetun arvonalentumistestin perusteella.

Kohta 7.2 – Muut rahoitusvarat

Erä koostuu omien varojen sijoitussalkusta, jossa on pääasiassa EKP:n taloudellisten resurssien eli sen maksetun pääoman sekä rahastoihin ja taloudellisten riskien varalle luotuun varaukseen sisältyvien varojen sijoituksia. Siihen sisältyy myös 3 211 Kansainvälisen järjestelypankin osaketta, jotka on kirjattu taseeseen hankintamenoon (42 milj. euroa), ja euromääräisiä sekkitilitalletuksia.

Muihin rahoitusvaroihin kuuluivat seuraavat erät:

Erän nettomääräinen kasvu vuonna 2022 johtui pääasiassa siitä, että EKP:n omien varojen salkkuun sijoitettiin kokonaissumma, joka sisältää EKP:n taloudellisten riskien varaukseen vuonna 2021 siirretyn määrän ja kansallisten keskuspankkien vuonna 2022 maksamat toiset erät niiden kasvaneista merkintäosuuksista EKP:n pääomasta (ks. liitetietojen kohta 16 ”Pääoma ja rahastot”). EKP:n omien varojen sijoitussalkkuun sisältyvien euromääräisten arvopapereiden markkina-arvon lasku jarrutti huomattavasti erän kasvua.

Kohta 7.3 – Taseen ulkopuolisten erien arvostuserot

Erä koostuu 31.12.2022 avoinna olleiden valuutanvaihto- ja valuuttatermiinisopimusten arvostusmuutoksista (ks. liitetietojen kohta 20, ”Valuutanvaihto- ja valuuttatermiinisopimukset”), joita oli yhteensä 783 miljoonan euron edestä (620 milj. euroa vuonna 2021). Arvostusmuutoksia syntyy, kun sopimukset muunnetaan euromääräisiksi tasepäivän valuuttakurssiin. Tämä euromääräinen vasta-arvo voi poiketa siitä arvosta, joka saadaan muuntamalla sopimukset euromääräisiksi kunkin valuutan tasepäivän keskikurssiin (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohdat ”Taseen ulkopuoliset erät” ja ”Kulta ja valuuttamääräiset erät”).

Kohta 7.4 – Siirtosaamiset ja maksetut ennakot

Erä muodostuu seuraavasti:

Tähän erään 31.12.2022 kirjattu suurin summa oli rahoitusinstrumenteista siirtyvää korkoa, joka oli peräisin lähinnä arvopapereille kertyneestä kuponkikorosta, sekä hankintahetkellä maksetuista koroista (ks. liitetietojen kohta 2.2 ”Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset, valuuttamääräiset lainat ja muut valuuttamääräiset saamiset”, kohta 5, ”Euromääräiset arvopaperit euroalueelta”, sekä kohta 7.2, ”Muut rahoitusvarat”).

Siihen sisältyi myös TARGET2-saldoihin liittyviä korkosaamisia euroalueen keskuspankeilta joulukuulta 2022 (ks. liitetietojen kohta ”Muut velat eurojärjestelmän sisällä (netto)” ja euroalueen keskuspankeilta olevia korkosaamisia, joita on kertynyt vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmässä liittyvistä EKP:n saamisista (ks. liitetietojen kohta 6.1 ”Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmässä liittyvät saamiset”). Saamiset suoritettiin tammikuussa 2023.

Valvontatehtäviin liittyvät siirtosaamiset pitävät sisällään valvontamaksuja, jotka on määrä saada maksukaudelta 2022. Nämä valvontamaksut peritään vuonna 2023 (ks. liitetietojen kohta 26 ”Maksukate”).^[41]

Erään sisältyy myös sekalaisia ennakoita, eurojärjestelmän yhteisistä hankkeista kertyneitä siirtosaamisia (ks. liitetietojen kohta 28 ”Muut tuotot”) sekä muista rahoitusvaroista ja ‑veloista kertyneitä korkotuottoja.

Kohta 7.5 – Sekalaiset erät

Erä oli vuoden 2022 lopussa 438 miljoonaa euroa (749 milj. euroa vuonna 2021), ja se koostui pääasiassa 31.12.2022 avoinna olleisiin valuutanvaihto- ja valuuttatermiinisopimuksiin liittyvistä saldoista, joiden arvo oli 349 miljoonaa euroa (573 milj. euroa vuonna 2021) (ks. liitetietojen kohta 20 ”Valuutanvaihto- ja valuuttatermiinisopimukset”). Nämä saldot aiheutuvat siitä, että sopimukset muunnetaan euromääräisiksi kunkin valuutan tasepäivän keskikurssiin, jolloin niiden euromääräinen vasta-arvo voi poiketa siitä arvosta, jolla sopimukset on alun perin kirjattu (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Taseen ulkopuoliset erät”).

Kohta 8 – Liikkeessä olevat setelit

Erä sisältää EKP:n osuuden (8 %) liikkeessä olevien euroseteleiden kokonaismäärästä. EKP:n osuuden arvo oli 31.12.2022 yhteensä 125 763 miljoonaa euroa (123 551 milj. euroa vuonna 2021) (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Liikkeessä olevat setelit”).

Kohta 9 – Muut euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille

Eurojärjestelmän keskuspankit antavat PSPP-ohjelmassa ja PEPP-ohjelman julkisen sektorin osiossa ostamiaan arvopapereita lainaan. Ne voivat hyväksyä lainausoperaatioissa myös käteisvakuuksia, ilman että käteistä tarvitsee sijoittaa uudelleen. EKP:n tapauksessa arvopaperilainauksesta huolehtii ulkopuolinen varainhoitaja.

Tällaisten euroalueen luottolaitosten kanssa käteisvakuuksia vastaan suoritettujen lainaustapahtumien arvo oli 17 734 miljoonaa euroa 31.12.2022 (9 473 milj. euroa vuonna 2021). Koska lainaustapahtumissa vakuudeksi saatu ja TARGET2-tileille siirretty käteinen oli tilikauden lopussa sijoittamatta, arvopaperilainaustapahtumat kirjattiin taseeseen (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Käänteisoperaatiot”).^[42]

Kohta 10 – Euromääräiset velat muille euroalueella oleville

Kohta 10.1 – Julkisyhteisöt

Erä oli vuoden 2022 lopussa suuruudeltaan 48 520 miljoonaa euroa (3 200 milj. euroa vuonna 2021) ja sisälsi Euroopan vakausmekanismin (EVM) ja Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) talletuksia. EKP voi EKPJ:n perussäännön artiklan 21 nojalla toimia unionin toimielinten, elinten tai laitosten, jäsenvaltioiden keskushallintojen, alueellisten, paikallisten tai muiden viranomaisten, muiden julkisoikeudellisten laitosten tai julkisten yritysten verojen ja maksujen välittäjänä.

Kohta 10.2 – Muut velat

Erä oli 31.12.2022 suuruudeltaan 15 343 miljoonaa euroa (4 404 milj. euroa vuonna 2021). Erään sisältyy TARGET2:een TARGET2-ECB osajärjestelmän välityksellä yhdistettyjen euroalueen liitännäisjärjestelmien^[43] TARGET2-saldoja.

Kohta 11 – Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle

Erään sisältyivät 31.12.2022 seuraavat määrät:

Erään 31.12.2022 merkityn suurimman summan muodostivat TARGET2-velat. Ne koostuivat euroalueen ulkopuolisten kansallisten keskuspankkien TARGET2-saamisista EKP:ltä (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”EKPJ:n/eurojärjestelmän sisäiset saamiset/velat”) ja TARGET2:een TARGET2-ECB-osajärjestelmän välityksellä yhdistettyjen euroalueen ulkopuolisten liitännäisjärjestelmien saldoista. Saldot pienenivät vuonna 2022, koska euroalueen ulkopuolisten liitännäisjärjestelmien saamiset supistuivat.

Erään sisältyi myös velkasaldoja, jotka liittyvät EU:n luotonoton ja luotonannon hoitoon EKP:n toimiessa maksujen välittäjänä Euroopan komissiolle (ks. liitetietojen kohta 21 ”Luotonanto- ja luotonotto-operaatioiden hoito”).

Lisäksi erään sisältyi velkoja, jotka johtuvat euroalueen ulkopuolisille luottolaitoksille PSPP-ohjelmassa ja PEPP-ohjelman julkisen sektorin osiossa lainattujen velkapapereiden vakuudeksi saatujen käteisvarojen siirtämisestä TARGET2-tileille (ks. liitetietojen kohta 9 ”Muut euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille”).

Erään sisältyy vielä pysyvään valuutanvaihtojärjestelyyn liittyvä velka Yhdysvaltain keskuspankille. Tässä järjestelyssä EKP saa Federal Reserve Bank of New Yorkilta valuutanvaihtosopimuksilla Yhdysvaltain dollareita voidakseen tarjota lyhytaikaista dollarimääräistä rahoitusta eurojärjestelmän vastapuolille. EKP tekee samanaikaisesti valuutanvaihtosopimuksia euroalueen kansallisten keskuspankkien kanssa, ja nämä suorittavat saamillaan varoilla Yhdysvaltain dollarin määräisiä likviditeettiä lisääviä käänteisoperaatioita eurojärjestelmän vastapuolten kanssa. Valuutanvaihtosopimuksista syntyy eurojärjestelmän sisäisiä saamisia EKP:n ja euroalueen kansallisten keskuspankkien kesken. Valuutanvaihtosopimuksista johtuvat termiinisaamiset Federal Reserve Bank of New Yorkilta ja euroalueen kansallisilta keskuspankeilta ja termiinivelat näille keskuspankeille kirjataan taseen ulkopuolisille tileille (ks. liitetietojen kohta 20, ”Valuutanvaihto- ja valuuttatermiinisopimukset”).

Kohta 12 – Eurojärjestelmän sisäiset velat

Kohta 12.1 – Valuuttavarantojen siirtoja vastaavat velat

Erään sisältyvät eurojärjestelmään liittymisen yhteydessä EKP:lle siirrettyihin varantoihin perustuvat velat euroalueen kansallisille keskuspankeille. EKPJ:n perussäännön artiklan 30.2 mukaisesti valuuttavaranto-osuudet vahvistetaan suhteessa kansallisten keskuspankkien osuuksiin EKP:n merkitystä pääomasta. Veloissa ei tapahtunut muutoksia vuonna 2022.

EKP maksaa varoille viimeisimpään käytettävissä olevaan eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden korkoon perustuvaa korkoa, joka lasketaan päivittäin, lukuun ottamatta korotonta kultavarantoa (ks. liitetietojen kohta 22.3 ”Valuuttavarantojen siirtoihin liittyvien kansallisten keskuspankkien saamisten korko”).

Kohta 12.2 – Muut velat eurojärjestelmän sisällä (netto)

Vuonna 2022 erään sisältyi lähinnä TARGET2-saldoihin liittyviä euroalueen kansallisten keskuspankkien liittyviä saamisia EKP:ltä (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan kohta 2.3 ”EKPJ:n/eurojärjestelmän sisäiset saamiset/velat”).

TARGET2-järjestelmään liittyvää nettovelkaa pienensivät pääasiassa tulevat rahavirrat, jotka johtuivat EVM:n ja ERVV:n tekemien talletusten kasvusta (ks. liitetietojen kohta 10.1 ”Julkisyhteisöt”) sekä TARGET2:een TARGET2-ECB-osajärjestelmän välityksellä yhdistettyjen euroalueen liitännäisjärjestelmien saldojen kasvusta (ks. liitetietojen kohta 10.2 ”Muut velat”). Näiden tekijöiden vaikutusta vaimensivat lähtevät rahavirrat, jotka johtuivat TARGET2:een TARGET2-ECB-osajärjestelmän kautta liitettyjen euroalueen ulkopuolisten liitännäisjärjestelmien saldojen pienenemisestä (ks. liitetietojen kohta 11 ”Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle”) sekä PEPP- ja APP-ohjelmissa tehdyistä netto-ostoista, joihin liittyvät maksut selvitettiin TARGET2-tilien välityksellä (ks. liitetietojen kohta 5 ”Euromääräiset arvopaperit euroalueelta”).

Korko, jota kertyy euroalueen kansallisten keskuspankkien TARGET2-maksuihin liittyvistä positioista EKP:hen nähden (dollarimääräisiin likviditeettiä lisääviin operaatioihin liittyvistä valuutanvaihtosopimuksista aiheutuvat positiot pois lukien), lasketaan päivittäin viimeisimmän käytettävissä olevan eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden koron perusteella.

Vuonna 2021 erään olivat sisältyneet myös EKP:n ennakkovoitonjakoon liittyvät euroalueen kansallisten keskuspankkien saamiset. Vuoden 2022 osalta EKP:n neuvosto päätti EKP:n tilikauden tuloksen perusteella, että liikkeessä olevista seteleistä sekä SMP-, APP- ja PEPP-ohjelmissa hankituista aropapeista kertyneet tuotot jätetään kokonaisuudessaan jakamatta (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden kohta 2.3 ”Ennakkovoitonjako”). Erässä ei siis ollut ennakkovoitonjakoon liittyviä määriä vuoden 2022 lopussa.

Kohta 13 – Muut velat

Kohta 13.1 – Taseen ulkopuolisten erien arvostuserot

Erä koostuu lähinnä 31.12.2022 avoinna olleiden valuutanvaihto- ja valuuttatermiinisopimusten arvostusmuutoksista (ks. liitetietojen kohta 20, ”Valuutanvaihto- ja valuuttatermiinisopimukset”), joita oli yhteensä 430 miljoonan euron edestä (568 milj. euroa vuonna 2021). Arvostusmuutoksia syntyy, kun sopimukset muunnetaan euromääräisiksi tasepäivän valuuttakurssiin. Tämä euromääräinen vasta-arvo voi poiketa siitä arvosta, joka saadaan muuntamalla sopimukset euromääräisiksi kunkin valuutan tasepäivän keskikurssiin (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohdat ”Taseen ulkopuoliset erät” ja ”Kulta ja valuuttamääräiset erät”).

Kohta13.2 – Siirtovelat ja saadut ennakot

Tämä erä koostui seuraavista siirtoveloista ja saaduista ennakoista:

Erään sisältyi 31.12.2022 pääasiassa kansallisille keskuspankeille TARGET2-saldoista kertyneitä korkovelkoja joulukuulta 2022 (ks. liitetietojen kohta 11, ”Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle” ja kohta 12.2 ”Muut velat eurojärjestelmän sisällä (netto)”) sekä valuuttavarantojen siirtoihin liittyvistä kansallisten keskuspankkien saamisista kertyneitä korkovelkoja vuodelta 2022 (ks. liitetietojen kohta 12.1 ”Valuuttavarantojen siirtoja vastaavat velat”). Korot maksettiin tammikuussa 2023.

Kohta 13.3 – Sekalaiset erät

Erä oli vuoden 2022 lopussa 1 562 miljoonaa euroa (2 277 milj. euroa vuonna 2021). Se sisälsi 974 miljoonaa euroa 31.12.2022 avoinna olleisiin valuutanvaihto- ja valuuttatermiinisopimuksiin liittyviä saldoja (535 milj. euroa vuonna 2021) (ks. liitetietojen kohta 20, ”Valuutanvaihto- ja valuuttatermiinisopimukset”). Nämä saldot aiheutuvat siitä, että sopimukset muunnetaan euromääräisiksi kunkin valuutan tasepäivän keskikurssiin, jolloin niiden euromääräinen vasta-arvo voi poiketa siitä arvosta, jolla sopimukset on alun perin kirjattu (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Taseen ulkopuoliset erät”).

Erään sisältyy myös 141 miljoonan euron vuokrasopimusvelka (175 milj. euroa vuonna 2021) (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Vuokrasopimukset”).

Erään sisältyvät lisäksi EKP:n henkilöstön ja johtokunnan jäsenten sekä EKP:n palveluksessa olleiden valvontaelimen jäsenten työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin ja muihin pitkäaikaisetuuksiin^[44] liittyvä etuusperusteinen nettovelka sekä EKP:n työntekijöiden työsuhteen päättymiseen liittyvät etuudet.

EKP:n maksamat työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet, muut pitkäaikaisetuudet ja työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet

Tase
Taseen erään ”Sekalaiset erät” (velat) kirjattiin seuraavat määrät, jotka koskevat työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia, muita pitkäaikaisetuuksia ja työsuhteen päättämiseen liittyviä etuuksia:

Vuonna 2022 työntekijöihin liittyvän etuusperusteisen velvoitteen nykyarvo oli 1 947 miljoonaa euroa (3 165 milj. euroa vuonna 2021). Summaan sisältyi 233 miljoonaa euroa rahastoimattomia työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia (muita kuin eläkkeitä), muita pitkäaikaisetuuksia ja työsuhteen päättämiseen liittyviä etuuksia (373 milj. euroa vuonna 2021). Johtokunnan ja valvontaelimen jäseniin liittyvän etuusperusteisen velvoitteen nykyarvo oli 31 miljoonaa euroa (43 milj. euroa vuonna 2021). Velvoite koskee yksinomaan työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin ja muihin pitkäaikaisetuuksiin käytettäviä rahastoimattomia järjestelyjä.

Työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvän etuusperusteisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät merkitään taseen vastattavaa-puolen erään ”Arvonmuutostilit”. Vuonna 2022 tähän velkaerään kirjattiin 369 miljoonaa euroa uudelleen määrittämisestä johtuneita voittoja. Vuonna 2021 siihen kirjattiin 799 miljoonaa euroa uudelleen määrittämisestä johtuvia tappioita (ks. liitetietojen kohta 15 ”Arvonmuutostilit”).

Etuusperusteisen velvoitteen ja etuusperusteiseen järjestelyyn kuuluvien varojen muutos sekä uudelleen määrittämisestä johtuvat muutokset
Etuusperusteisen velvoitteen nykyarvo muuttui seuraavasti:

Etuusperusteisen velvoitteen uudelleen määrittämisestä johtuvat voitot olivat yhteensä 1 441 miljoonaa euroa vuonna 2022 pääasiassa siksi, että vakuutusmatemaattisessa laskelmassa käytetty diskonttauskorko nousi 3,9 prosenttiin (1,3 % vuonna 2021).

Työntekijöiden etuusperusteiseen järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo muuttui seuraavasti:

Etuusperusteiseen järjestelyyn kuuluvien varojen uudelleen määrittämisestä johtuvat tappiot vuonna 2022 olivat seurausta siitä, että rahasto-osuuksille saatu tosiasiallinen tuotto oli pienempi kuin järjestelyyn kuuluvien varojen oletetut korkotuotot, jotka oli laskettu 1,3 prosentin diskonttauskorko-oletuksella.

Uudelleen määrittämisen tulokset muuttuivat vuonna 2022 seuraavasti:

Tuloslaskelma
Vuonna 2022 tuloslaskelmaan kirjattiin seuraavat määrät:

Muiden pitkäaikaisetuuksien ja työsuhteen päättämiseen liittyvien etuuksien uudelleen määrittämisestä johtuvat voitot kasvoivat 45 miljoonaan euroon vuonna 2022 (9 milj. euroa vuonna 2021) pääasiassa siksi, että vuoden 2022 lopulla laaditussa vakuutusmatemaattisessa laskelmassa käytettiin aiempaa korkeampaa diskonttauskorkoa.

Keskeiset oletukset
Tässä kohdassa esitettäviä laskelmia laatiessaan riippumattomat vakuutusmatemaatikot ovat käyttäneet johtokunnan kirjanpito- ja raportointitarkoituksiin hyväksymiä oletuksia. Seuraavassa esitetään tärkeimmät oletukset, joita on käytetty työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia ja muita pitkäaikaisetuuksia koskevien vastuiden laskennassa:

Kohta 14 – Varaukset

Erän suurin varaus on taloudellisia riskejä varten tehty varaus, jolla katetaan (EKP:n neuvoston tarveharkinnan mukaan) taloudelliselle riskille altistumisesta johtuvia tappioita. Varauksen tarve ja suuruus tarkistetaan EKP:n vuosittaisen riskiarvion perusteella. Arvioinnissa otetaan huomioon useita tekijöitä. Varauksessa ja EKP:n yleisrahastossa olevien varojen summa ei saa olla suurempi kuin euroalueen kansallisten keskuspankkien maksama osuus EKP:n pääomasta.

Tänä vuonna varauksesta otettiin käyttöön 1 627 miljoonaa euroa, joilla katettiin taloudellisille riskeille altistumisesta johtuvia tappioita. Tämä jälkeen EKP:n tilikauden tulos oli nolla. Tappiot johtuivat pääasiassa eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioissa käytettävän koron noususta, mikä suurensi huomattavasti EKP:n TARGET2-nettovelan korkokuluja (ks. liitetietojen kohta 23.4 ”Muut korkotuotot ja muut korkokulut”). Euron ja Yhdysvaltain dollarin määräisten sijoitustuottojen kasvun vuoksi arvopaperien arvoa kuitenkin alennettiin omien varojen salkussa ja Yhdysvaltain dollarin määräisessä salkussa ja Yhdysvaltain dollarin määräisistä arvopapereista aiheutui myyntitappioita (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Tuloslaskelmaan kirjaamisen periaatteet” sekä liitetietojen kohta 25 ”Rahoitusvarojen ja valuuttapositioiden arvonalennukset” ja kohta 24 ”Rahoitustoiminnan realisoituneet voitot/tappiot”). Taloudellisten riskien varalta tehdyn varauksen osittaisen purkamisen jälkeen sen koko oli 6 566 miljoonaa euroa 31.12.2022.

Erä sisältää myös 69 miljoonaa euroa hallinnollisia varauksia (74 milj. euroa vuonna 2021).

Kohta 15 – Arvonmuutostilit

Arvonmuutostilit sisältävät varoista, veloista ja taseen ulkopuolisista eristä kirjattuja realisoitumattomia voittoja (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohdat ”Tuloslaskelmaan kirjaamisen periaatteet”, ”Kulta ja valuuttamääräiset erät”, ”Arvopaperit” sekä ”Taseen ulkopuoliset erät”). Arvonmuutostilit sisältävät myös työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvän etuusperusteisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvia eriä (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet, muut pitkäaikaisetuudet ja työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet” sekä liitetietojen kohta 13.3 ”Sekalaiset erät”).

Arvonmuutostilien saldon suureneminen johtuu lähinnä Yhdysvaltain dollarin vahvistumisesta suhteessa euroon ja kullan euromääräisen markkinahinnan noususta vuonna 2022.

Tilikauden lopussa tehdyssä arvostuksessa käytettiin seuraavia valuuttakursseja:

Kohta 16 – Pääoma ja rahastot

Kohta 16.1 – Pääoma

EKP:n merkitty pääoma on 10 825 miljoonaa euroa.

Englannin pankin lähdettyä EKPJ:stä 31.1.2020 EKP piti merkityn pääomansa määrän ennallaan, ja Englannin pankin merkintäosuus jaettiin euroalueen ja sen ulkopuolisten kansallisten keskuspankkien kesken. Lisäksi EKP:n neuvosto päätti, että euroalueen kansalliset keskuspankit maksaisivat merkitsemänsä lisäpääoman kokonaisuudessaan kahdessa 610 miljoonan euron erässä vuosina 2021 ja 2022. Euroalueen kansallisten keskuspankkien maksettua toisen erän 28.12.2022 EKP:n maksettu pääoma kasvoi 8 880 miljoonaan euroon seuraavan taulukon mukaisesti:

Euroalueen ulkopuolisten EU-maiden keskuspankkien tulee osallistua EKP:n toimintakuluihin maksamalla 3,75 % merkitsemästään EKP:n pääomasta. Niiden maksamat osuudet ovat olleet 1.2.2020 lähtien yhteensä 76 miljoonaa euroa. Euroalueen ulkopuolisten maiden kansallisilla keskuspankeilla ei ole oikeutta saada osuutta EKP:n jakokelpoisista voitoista, eikä niillä myöskään ole velvollisuutta kattaa EKP:n mahdollisia tappioita.

2.5 Taseen ulkopuoliset erät

Kohta 17 – Arvopaperilainaus

EKP:n omien varojen hoitoon kuuluu sopimus arvopaperilainauksesta. Sopimuksen nojalla nimetty ulkopuolinen varainhoitaja suorittaa EKP:n puolesta arvopapereiden lainaustapahtumia.

EKP:n neuvoston päätösten mukaisesti EKP antaa lainaan myös ensimmäisessä, toisessa ja kolmannessa CBPP-ohjelmassa sekä PSPP- ja PEPP-ohjelmissa hankkimiaan arvopapereita sekä sellaisia SMP-ohjelmassa hankkimiaan arvopapereita, jotka ovat ostokelpoisia myös PSPP-ohjelman ehtojen mukaan.^[45]

Arvopaperilainaustapahtumat, joissa saatuja käteisvakuuksia ei ole tilikauden lopussa sijoittamatta, kirjataan taseen ulkopuolisille tileille.^[46] Tällaisia lainaustapahtumia oli 31.12.2022 avoinna 11 569 miljoonan euron arvosta (16 156 milj. euroa vuonna 2021). Määrästä 6 637 miljoonaa euroa liittyi rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävien arvopaperien lainaustapahtumiin (11 821 milj. euroa vuonna 2021).

Kohta 18 – Korkofutuurit

Valuuttamääräisiä korkofutuurisopimuksia oli avoinna tilikauden lopun valuuttakursseilla laskettuina seuraavasti:

Sopimuksia tehtiin osana EKP:n valuuttavarannon hoitoa.

Kohta 19 – Arvopaperien termiinikaupat

Erässä ei ollut taseeseen kirjattavia määriä 31.12.2022. Vuoden 2021 lopussa arvopaperien termiinikauppoihin liittyviä myyntisopimuksia oli ollut avoinna 382 miljoonaa euroa tilikauden lopun valuuttakursseilla laskettuina. Sopimuksia tehtiin osana EKP:n valuuttavarannon hoitoa.

Kohta 20 – Valuutanvaihto- ja valuuttatermiinisopimukset

Valuuttavarannon hoito
Valuutanvaihto- ja valuuttatermiinisopimuksia tehtiin osana EKP:n valuuttavarannon hoitoa. Sopimuksiin liittyviä saamisia ja velkoja oli avoinna tilikauden lopun valuuttakursseilla laskettuina seuraavasti:

Likviditeettiä lisäävät valuutanvaihtojärjestelyt
EKP kuuluu keskuspankkien valuutanvaihtoverkostoon, ja sillä on kahdenväliset valuutanvaihtojärjestelyt Kanadan, Ison-Britannian, Japanin, Yhdysvaltojen, Sveitsin ja Kiinan keskuspankkien kanssa. Valuutanvaihtojärjestelyt mahdollistavat näiden maiden valuuttojen määräisen likviditeetin tarjoamisen euroalueen pankeille ja euromääräisen likviditeetin tarjoamisen edellä mainittujen maiden rahoituslaitoksille. EKP:llä on valuutanvaihtojärjestelyt myös Tanskan, Puolan ja Ruotsin keskuspankkien kanssa euromääräisen likviditeetin tarjoamiseksi maiden rahoituslaitoksille. Valuutanvaihtojärjestelyjen avulla keskuspankit voivat vastata likviditeettitarpeisiin tilanteissa, joissa markkinoiden toiminta on häiriytynyt. Niillä siis vähennetään riskiä, että häiriöt leviäisivät euroalueen rahoitusmarkkinoille ja talouksiin.^[47]

Vuoden aikana syntyi Yhdysvaltain dollarin määräisen likviditeetin jakamiseen eurojärjestelmän vastapuolille liittyviä dollarimääräisiä saamisia ja velkoja, jotka erääntyvät vuonna 2023 (ks. liitetietojen kohta 11, ”Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle”).

Kohta 21 – Luotonanto- ja luotonotto-operaatioiden hoito

Vuonna 2022 EKP jatkoi EU:n keskipitkän aikavälin rahoitustukijärjestelmään, Euroopan rahoituksenvakautusmekanismiin (ERVM) ja Kreikan lainasopimukseen liittyvien EU:n luotonanto- ja luotonotto-operaatioiden sekä yhteen rahoitusvakausvälineen lainaan liittyvien maksujen hoitamista.

Vuonna 2022 EU myönsi jäsenvaltioille edelleen koronaviruspandemiaan (covid-19) liittyviä lainoja työttömyysriskejä lieventävän tilapäisen tukivälineen (SURE) varoista. EU myös antoi vuonna 2022 Next Generation EU -elpymisvälineen (NGEU) varoista jäsenvaltioille edelleen lainoja ja rahoitustukea, jota ei tarvitse maksaa takaisin. Elpymisvälineellä tuetaan talouden elpymistä EU:ssa ja helpotetaan EU:n siirtymistä ympäristön kannalta kestävään ja digitaaliseen talouteen. Edellisen vuoden tapaan EKP auttoi Euroopan komissiota edellä mainittuihin rahoitusvälineisiin liittyvien laina- ja rahoitusoperaatioiden hallinnoinnissa.

Lisäksi EKP käsitteli vuonna 2022 kaikkiin edellä mainittuihin operaatioihin liittyviä maksuja.

Kohta 22 – Vireillä olevista oikeusjutuista johtuvat ehdolliset velat

EKP:tä vastaan on nostettu kanteita, jotka liittyvät sen tapaan hoitaa Banca Carige S.p.A:n (Banca Carigen) valvontaa. Yhdessä kanteista Banca Carigen osakkaat vaativat EKP:ltä taloudellisia korvauksia vahingoista, joita he väittävät kärsineensä EKP:n pankkiin kohdistamista valvontatoimista ja joidenkin valvontatoimien laiminlyönnistä. Kanteen ratkaisun yhteydessä otetaan huomioon muun muassa muissa asiaan liittyvissä kanteissa annettavat lopulliset tuomiot. Yhdessä kanteista Euroopan unionin yleinen tuomioistuin katsoi 12.10.2022 antamassaan tuomiossa, ettei EKP:n päätöksellä asettaa Banca Carige väliaikaisten hallinnonhoitajien alaisuuteen ollut Italian lainsäädännön nojalla asianmukaista oikeusperustaa. Näin ollen unionin yleinen tuomioistuin kumosi vuonna 2019 annetun EKP:n päätöksen Banca Carigen asettamisesta väliaikaiseen hallintoon ja samana vuonna annetun EKP:n ensimmäisen päätöksen väliaikaisen hallinnon jatkamisesta. EKP on kuitenkin hakenut unionin yleisen tuomioistuimen tuomioon muutosta Euroopan unionin tuomioistuimelta, joka saattaa vielä kumota tuomion. Myös EKP:n kahdesta muusta väliaikaisen hallinnon jatkamispäätöksestä on nostettu kumoamiskanteet, joiden käsittely on vielä vireillä.

2.6 Tuloslaskelman liitetiedot

Kohta 23 – Korkokate

Kohta 23.1 – Korkotuotot valuuttavarannosta

Erään sisältyy EKP:n valuuttavarannosta kertyneiden korkotuottojen ja korkokulujen erotus.

Eri instrumenteista kertyneet korkotuotot (netto) jakautuvat seuraavasti:

Eri valuutoista kertyneet korkotuotot (netto) jakautuivat seuraavasti:

Kohta 23.2 – Korkotuotot euroseteleiden kohdistamisesta eurojärjestelmän sisällä

Erä sisältää korkotuotot, jotka liittyvät EKP:n 8 prosentin osuuteen liikkeeseen laskettujen euroseteleiden kokonaisarvosta (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Liikkeessä olevat setelit” ja liitetietojen kohta 6.1, ”Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmässä liittyvät saamiset”). Vuonna 2022 erään sisältyi korkotuottoja 736 miljoonaa euroa (0 euroa vuonna 2021). Korkotuottoja kertyi, koska perusrahoitusoperaatioiden korko nousi 0 prosentin yläpuolelle 27.7.2022. Vuonna 2021 korko oli ollut koko vuoden 0 %.

Kohta 23.3 – Valuuttavarantojen siirtoihin liittyvien kansallisten keskuspankkien saamisten korko

Erässä esitetään valuuttavarantojen siirtoon perustuville euroalueen kansallisten keskuspankkien saamisille maksetut korot (ks. liitetietojen kohta 12.1 ”Valuuttavarantojen siirtoja vastaavat velat”). Vuonna 2022 erään sisältyi korkokuluja 201 miljoonaa euroa (0 euroa vuonna 2021). Korkokuluja kertyi, koska perusrahoitusoperaatioiden korko nousi 0 prosentin yläpuolelle 27.7.2022. Vuonna 2021 korko oli ollut koko vuoden 0 %.

Kohta 23.4 – Muut korkotuotot ja muut korkokulut

Muut korkotuotot ja muut korkokulut jakautuivat seuraavasti:

Kohta 24 – Rahoitustoiminnan realisoituneet voitot/tappiot

Rahoitustoiminnan realisoituneet voitot ja tappiot jakautuivat seuraavasti:

Hintojen muutoksesta aiheutuneita realisoituneita nettovoittoja/-tappioita kertyy arvopaperien ja korkofutuurien hintojen muutoksista. Vuonna 2022 hintojen muutoksista johtuvia nettomääräisiä tappioita realisoitui lähinnä Yhdysvaltain dollarin määräisistä arvopapereista, kun niiden hinnat laskivat korkojen noustua. Nettomääräisten realisoituneiden myyntitappioiden kasvua vaimensi realisoituneiden valuuttakurssivoittojen suuri kasvu, kun Yhdysvaltain dollarin määräisiin arvopapereihin tehtiin arvonalennus tilikauden lopussa.

Rahoitustoiminnan realisoituneet voitot ja tappiot jakautuivat valuutoittain ja vuosineljänneksittäin seuraavasti:

Kohta 25 – Rahoitusvarojen ja valuuttapositioiden arvonalennukset

Rahoitusvarojen ja valuuttapositioiden arvonalennukset jakautuivat seuraavasti:

Omien varojen sijoitussalkkuun ja Yhdysvaltain dollarin määräiseen sijoitussalkkuun sisältyvien useimpien arvopaperien markkina-arvo laski niiden korkojen nousun myötä vuonna 2022. Tästä aiheutui hintojen muutoksista johtuvia realisoitumattomia tappioita tilikauden lopussa.

Kohta 26 – Maksukate

Tämän erän tuotot koostuivat vuonna 2022 pääasiassa valvontamaksuista. Kulut koostuivat lähinnä säilytyspalkkioista.

Valvontatehtäviin liittyvät tuotot ja kulut
Pankkivalvontaan liittyvät tuotot koostuvat lähinnä valvontamaksuista. EKP:n valvontatehtävistä aiheutuvat kulut katetaan valvottavilta yhteisöiltä perittävillä vuosittaisilla valvontamaksuilla. EKP:n pankkivalvonnan toteutuneisiin vuosikuluihin perustuvista valvontamaksuista kertyi tuottoja 594 miljoonaa euroa vuonna 2022 (578 milj. euroa vuonna 2021).

Valvontamaksujen määrittämiseksi EKP ottaa todellisten vuosikulujen määrässä huomioon yksittäisille pankeille aiemmilta maksukausilta palautetut tai saadut määrät sekä muut oikaisut, kuten valvontamaksurästeistä saadut viivästyskorot.^[48] Maksurästeistä saadut viivästyskorot ja edellisiin maksukausiin liittyvät palautukset huomioiden valvottavilta yhteisöiltä maksukaudelta 2022 perittävien vuotuisten valvontamaksujen määrä on lähes sama kuin pankkivalvonnan toteutuneet vuosikulut eli 594 miljoonaa euroa^[49] (ks. liitetietojen kohta 7.4 ”Siirtosaamiset ja maksetut ennakot”). Pankkikohtaiset valvontamaksut laskutetaan vuoden 2023 toisella neljänneksellä.^[50]

EKP:llä on myös oikeus määrätä hallinnollisia seuraamuksia valvottaville yhteisöille, jos ne eivät noudata pankkien vakavaraisuusvaatimuksia koskevaa EU:n lainsäädäntöä (tai EKP:n antamia valvontapäätöksiä). Vuotuisten valvontamaksujen laskennassa ei oteta huomioon seuraamuksiin liittyviä tuottoja eikä EKP:n määräämien seuraamusmaksujen palautuksia, joita syntyy, jos EKP:n aiempiin seuraamuspäätöksiin tehdään muutoksia tai ne kumotaan. Tällaiset tuotot kirjataan EKP:n tuloslaskelmaan. Vuonna 2022 valvottaville yhteisöille määrätyistä seuraamuksista kertyi tuottoja 12 miljoona euroa (1 milj. euroa vuonna 2021).

Valvontatehtäviin liittyvät EKP:n tuotot muodostuivat siis seuraavasti:

Pankkivalvontakuluja aiheutuu merkittävien yhteisöjen suorasta valvonnasta, vähemmän merkittävien yhteisöjen välillisestä valvonnasta sekä yhteisiä valvontakysymyksiä käsittelevistä toiminnoista ja asiantuntijapalveluista. Valvontakulut muodostuvat EKP:n pankkivalvontatehtävistä aiheutuvista suorista toimintakuluista ja valvontatehtävien hoitamiseksi tarvittaviin tukitoimintoihin liittyvistä kuluista yksiköissä, jotka vastaavat toimitiloista ja laitteista, henkilöstöhallinnosta, tietotekniikasta, oikeudellisista asioista, sisäisestä tarkastuksesta, hallintopalveluista, viestinnästä ja käännöspalveluista sekä muista toiminnoista.

Vuoden 2022 valvontamaksuilla katettavat EKP:n toteutuneet pankkivalvontakulut olivat 594 miljoonaa euroa (578 milj. euroa vuonna 2021). Kuluja suurensivat pankkivalvonnan toiminnan asteittainen paluu pandemian jälkeiselle normaalitasolle sekä meneillään olevat pankkivalvonnan tietoteknisten järjestelmien kehitys- ja parannushankkeet.

Kohta 27 – Tuotot kantaosakkeista ja voitto-osuuksista

Tähän erään kirjataan osinko EKP:n hallussa olevista Kansainvälisen järjestelypankin (BIS) osakkeista (ks. liitetietojen kohta 7.2 ”Muut rahoitusvarat”). Osinkoa maksettiin 1 miljoona euroa vuonna 2022 (2 milj. euroa vuonna 2021).

Kohta 28 – Muut tuotot

Vuonna 2022 muita sekalaisia tuottoja kertyi 61 miljoonaa euroa (56 milj. euroa vuonna 2021). Tuottoja syntyi pääasiassa euroalueen keskuspankkien osallistumisesta EKP:n kustannuksiin eurojärjestelmän yhteisissä hankkeissa.

Kohta 29 – Henkilöstökulut

Henkilöstökulut jakautuivat seuraavasti:

Vuonna 2022 EKP:n palveluksessa oli kokoaikaisiksi työpaikoiksi muutettuna^[51] keskimäärin 4 136 henkeä, joista 373 esimiestehtävissä (vuonna 2021 palveluksessa oli 4 038 henkeä, joista 362 esimiestehtävissä).

Vuonna 2022 palkat, korvaukset ja lisät nousivat EKP:n keskimääräisen henkilöstöluvun suurenemisen vuoksi, mutta kokonaistasolla henkilöstökulut supistuivat. Kulujen pieneneminen johtui lähinnä muista pitkäaikaisetuuksista kertyneistä vakuutusmatemaattisista voitoista, sillä vuoden 2022 lopulla tehdyssä vakuutusmatemaattisessa laskelmassa käytettiin aiempaa korkeampaa diskonttauskorkoa (ks. liitetietojen kohta 13.3 ”Sekalaiset erät”).

Johtokunnan ja valvontaelimen jäsenten palkkiot
Johtokunnan jäsenille ja EKP:n palveluksessa oleville valvontaelimen jäsenille maksetaan peruspalkkaa sekä asumislisää. Pääjohtajalle on järjestetty asumislisän sijaan virka-asunto. Johtokunnan ja valvontaelimen jäsenille maksetaan myös edustuslisää. EKP:n henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen mukaan johtokunnan ja valvontaelimen jäsenet voivat olla oikeutettuja perhe-, lapsi- ja koulutuslisiin sekä muihin lisiin kulloisenkin tilanteensa mukaan. Palkasta maksetaan veroa EU:lle, ja siitä vähennetään työntekijän eläke-, sairaus-, pitkäaikaishoito- ja tapaturmavakuutusmaksut. Lisiä ei veroteta, eikä niistä kerry eläkettä.

Johtokunnan jäsenille ja EKP:n palveluksessa oleville valvontaelimen jäsenille (mukana eivät siis ole kansallisten valvontaviranomaisten edustajat) maksettiin vuonna 2022 peruspalkkaa seuraavasti:^[52]

Johtokunnan ja valvontaelimen jäsenille maksetut korvaukset ja lisät sekä EKP:n heistä maksamat sairaus-, pitkäaikaishoito- ja tapaturmavakuutusmaksut olivat yhteensä 1 110 618 euroa (1 097 128 euroa vuonna 2021).

Johtokunnan ja valvontaelimen entisille jäsenille voidaan maksaa jonkin aikaa siirtymärahaa heidän toimikausiensa päättymisen jälkeen. Vuonna 2022 EKP maksoi johtokunnan ja valvontaelimen entisille jäsenille siirtymärahaa lisineen ja korvauksineen sekä sairaus-, pitkäaikaishoito- ja tapaturmavakuutusmaksuineen yhteensä 742 892 euroa (977 547 euroa vuonna 2021). Siirtymärahana suoritetut maksut pienenivät niiden saajien vähennyttyä vuonna 2022, ja maksuihin yhä oikeutetuille jäsenillekin niitä maksettiin aiempaa vähemmän heidän siirtymäkautensa lähestyessä loppuaan.

Johtokunnan ja valvontaelimen entisten jäsenten ja heidän huollettaviensa osalta maksettuja työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia, sairaus-, pitkäaikaishoito- ja tapaturmavakuutusmaksuja ja muita eläkkeisiin liittyviä maksuja oli yhteensä 1 095 737 euroa (4 047 008 euroa vuonna 2021).^[53] Tähän määrään oli vuonna 2021 sisältynyt kiinteä kertasumma, joka maksettiin tehtävänsä jättäneelle johtokunnan jäsenelle säännöllisesti maksettavan eläkkeen sijaan.

Kohta 30 – Hallinnolliset kulut

Hallinnolliset kulut jakautuivat seuraavasti:

Hallinnollisten kulujen kokonaismäärä kasvoi vuonna 2022 useiden vastakkaisten tekijöiden vuoksi. Kuluja suurensivat toiminnan asteittainen paluu pandemian jälkeiselle normaalitasolle sekä pankkivalvonnan tietoteknisten palvelujen uudistus- ja parannushankkeet. Konsulttikulut supistuivat lähinnä tietotekniikkahankkeissa, mikä osittain vaimensi kokonaiskulujen kasvua. Lisäksi vuokrakulut sekä kiinteistöhuollon ja peruspalvelujen kulut supistuivat vuonna 2022, sillä päärakennuksen infrastruktuurissa jo rakennusvaiheessa todettujen vikojen korjaustyöt olivat suurentaneet vuoden 2021 kuluja vain kertaluonteisesti.

Kohta 31 – Ulkoistettu setelinvalmistus

Vuonna 2022 erään kirjattiin kuluja 9 miljoonaa euroa (13 milj. euroa vuonna 2021). Kuluja syntyi pääasiassa uusien euroseteleiden kuljetuksesta setelipainoista kansallisiin keskuspankkeihin sekä kansallisten keskuspankkien keskinäisistä setelitoimituksista, joilla joidenkin pankkien setelivajeita paikataan muiden pankkien ylijäämävarastoista. EKP vastaa näistä kustannuksista keskitetysti.

Kohta 32 – Muut kulut

Vuonna 2021 erään sisältyi 5 miljoonaa euroa hyvityksiä, jotka EKP oli maksanut kolmelle samaan ryhmittymään kuuluvalle valvottavalle yhteisölle vuonna 2018 määräämistään hallinnollisista seuraamusmaksuista, kun Euroopan unionin yleinen tuomioistuin kumosi osittain niitä koskevat päätökset (ks. liitetietojen kohta 26 ”Maksukate”). Vuonna 2022 erään ei kirjattu kuluja.

2.7 Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat

Kohta 33 – Kroatian liittyminen euroalueeseen

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklan 140 kohdan 2 mukaisesti 12.7.2022 annetun neuvoston päätöksen (EU) 2022/1211 nojalla Kroatia otti käyttöön yhteisen rahan 1.1.2023. EKPJ:n perussäännön artiklan 48.1 ja EKP:n neuvoston 30.12.2022 antamien säädösten mukaisesti Kroatian keskuspankki maksoi 1.1.2023 jäljellä olleen osuutensa EKP:n pääomasta eli 69 miljoonaa euroa. Kroatian keskuspankki siirsi 1.1.2023 EKP:lle valuuttavarantoja yhteensä 640 miljoonan euron arvosta EKPJ:n perussäännön artiklojen 48.1 ja 30.1 mukaisesti. Siirretyistä valuuttavarannoista 85 % oli Yhdysvaltain dollareita ja 15 % kultaa.

Kroatian keskuspankille kirjattiin maksettua pääomaa ja siirrettyjä valuuttavarantoja vastaavat saamiset. Kroatian valuuttavarantoja käsitellään kirjanpidossa samoin periaattein kuin euroalueen muiden kansallisten keskuspankkien nykyisiä saamisia (ks. liitetietojen kohta 12.1 "Valuuttavarantojen siirtoja vastaavat velat").

2.8 Vuosien 2018–2022 tilinpäätösten vertailua

2.8.1 Tase

2.8.2 Tuloslaskelma

3 Riippumattoman tilintarkastajan kertomus

Euroopan keskuspankin pääjohtaja
ja EKP:n neuvosto
Frankfurt am Main

Tilintarkastuskertomus 2022

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Euroopan keskuspankin (EKP) tilinpäätöksen tilikaudelta, joka päättyi 31.12.2022. Tilinpäätös sisältää Euroopan keskuspankin taseen, tuloslaskelman sekä yhteenvedon tilinpäätöksen keskeisistä laatimisperiaatteista ja taseen ja tuloslaskelman liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EKP:n taloudellisesta asemasta ja sen toiminnan tuloksesta 31.12.2022 päättyneeltä tilikaudelta EKP:n neuvoston vahvistamien periaatteiden mukaisesti. Nämä periaatteet asetetaan Euroopan keskuspankin tilinpäätöksestä 3.11.2016 annetussa päätöksessä (EU) 2016/2247 (EKP/2016/35, sellaisena kuin se on muutettuna), joka perustuu kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä 3.11.2016 annettuihin suuntaviivoihin (EU) 2016/2249 (EKP/2016/34, sellaisina kuin ne ovat muutettuina).

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen kansainvälisten ISA-tilintarkastusstandardien mukaisesti. Standardien mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa ”Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa”. Olemme riippumattomia EKP:stä niiden Saksassa noudatettavien (tilintarkastusalan kansainvälisen eettisten standardien lautakunnan [IESBA] tilintarkastusammattilaisille laatimien eettisten sääntöjen mukaisten) eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta, ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Muu informaatio

EKP:n johtokunta vastaa muusta informaatiosta EKP:n tilinpäätöksessä. Muu informaatio käsittää kaiken muun tilinpäätösjulkaisuun sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä EKP:n tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota, emmekä anna siitä muutakaan varmuutta.

Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä.

Tilinpäätöstä koskevat johtokunnan ja hallintoelinten velvollisuudet

EKP:n johtokunta vastaa tilinpäätöksen laatimisesta siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan EKP:n neuvoston vahvistamien periaatteiden mukaisesti. Nämä periaatteet on määritelty Euroopan keskuspankin tilinpäätöksestä 3.11.2016 annetussa päätöksessä (EU) 2016/2247 (EKP/2016/35, sellaisena kuin se on muutettuna), joka perustuu kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä 3.11.2016 annettuihin suuntaviivoihin (EU) 2016/2249 (EKP/2016/34, sellaisina kuin ne ovat muutettuina). Johtokunta vastaa myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka se katsoo tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

EKP:n johtokunta on tilinpäätöstä laatiessaan velvollinen arvioimaan EKP:n kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen.

Hallintoelinten vastuulla on valvoa tilinpäätöstietojen raportointiprosessia EKP:ssä.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan ISA-standardien mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

ISA-standardien mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen suunnittelun ja suorittamisen ajan. Lisäksi

• tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon EKP:n sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• teemme johtopäätöksen siitä, onko johdon ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä EKP:n kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntoamme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin.
• arvioimme tilinpäätöksen (mukaan lukien liitetiedot) yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Frankfurt am Main, 14.2.2023

Baker Tilly GmbH & Co. KG
Wirtschaftsprüfungsgesellschaft
(Düsseldorf)

4 Selvitys voitonjaosta / tappioiden jakamisesta

Tämä selvitys ei ole osa EKP:n tilinpäätöstä vuodelta 2022.

EKPJ:n perussäännön artiklan 33 mukaan EKP:n nettovoitto siirretään seuraavalla tavalla:

1. EKP:n neuvoston vahvistama määrä, joka saa olla enintään 20 prosenttia nettovoitosta, siirretään yleisrahastoon enintään 100 prosenttia pääomasta vastaavaan määrään.
2. Jäljelle jäävä nettovoitto jaetaan EKP:n osakkaiden kesken suhteessa niiden maksamiin osuuksiin.^[54]

Jos EKP:n tulos on tappiollinen, tappio katetaan EKP:n yleisrahastosta ja tarvittaessa EKP:n neuvoston päätöksellä EKPJ:n perussäännön artiklan 32.5 mukaisesti kyseisen tilikauden rahoitustulosta suhteessa kansallisille keskuspankeille kohdennettuun määrään ja enintään tähän määrään asti.^[55]

EKP:n tulos tilikaudelta 2022 oli nolla. Näin ollen voitonjakoa ei suoritettu.